Vuosi 2012

Vuosi vaihtui, joten koitetaanpas herätellä henkiin myös blogi, nyt vuosimallia 2012. Hevoset vanhenivat taas rakettien räiskyessä, mikä tuntui olevan Samulle melkoinen jännitysmomentti. Paukuttelu pelotti sitä etenkin alkuillasta aika kovasti, vaikka tallissa olikin koko yön valot ja radio päällä. Mutta tuon pelottavan yön jälkeen Samun karsinasta löytyi aamulla 2-vuotias orivarsa, viereisestä karsinasta 7-vuotiaaksi varttunut suomenhevostamma ja sen vastapäisessä karsinassa pyöri 5-vuotias suomenhevosori. Näin se aika vain kuluu...

Meillä on talvi. Ihan oikea luminen talvi pakkasineen ja postikorttimaisemineen. Ihan mahtavaa! Tänä vuonna talvea odotettiinkin urakalla ja tuntui jo ettei se oikea talvi tule ollenkaan. Mutta tuleehan se kuitenkin, joka vuosi, ennemmin tai myöhemmin. Tänä vuonna se vain tuli myöhemmin. Luonto näyttää upealta ja metsässä on tällä hetkellä ihan satumaisen hienonnäköistä ajella hevosia. Ikuisuudelta tuntuneen vesi- rapa-, jää-, ja räntäaikakauden jälkeen lumiset maisemat ovat jotain käsittämättömän hienoa! Pitäisi ehtiä kuvaamaankin näillä keleillä, mutta kun tuota ohjelmaa tahtoo olla muutenkin enemmän ja vähemmän. Eikä sitä valoista aikaa vielä päivissä tässä vaiheessa liiaksi ole...

Hevosille ei kuulu muuta kuin treenaamista. Ajokuntoisia metsäteitä on nyt talvisten olosuhteiden ansiosta kymmeniä kilometrejä. Kaikkia hevosia on ajettu paljon, etenkin tottakai Salamaa ja Aatua, jotka aisotetaan ainakin sen 5 kertaa viikossa 15-20 kilometrin lenkkejä varten. Samulla on ajettu myös paljon Salaman kanssa, joten "vapaapäivinään" Salama käy sitten juoksemassa Samun lenkkiseuralaisena. Olenkin sanonut, että Salamalla on nyt niin paljon kysyntää, ettei yksi tamma tahdo kaikkeen millään riittää. Sitä kun tarvitaan niin Samun lenkkiseurana nimenomaan "mörönsyöttinä" eli lähinnä ohjaamaan ja opastamaan Samu ravihevosen elämään ja käytökseen. Ja Aatun kanssa Salamaa on hyvä treenata samaa aikaan, kun molemmat tarvitsevat kuitenkin tällä hetkellä ihan aikuisen hevosen treeniä ja onhan hevosilla paljon paljon mukavampaa kilvoitella lenkillä toistensa kuin pelkkien kuvitelmakavereiden kanssa. Pohjakunto seuraavaa kilpailukautta varten ajetaan nyt. Vauhdit eivät ole hurjia, mutta juosten on kuitenkin ajettu.


Hevoset ovat saaneet treenata terveinä, mikä on tietenkin kaikista tärkein asia. Toki niitä haavoja paikkaillaan lenkkien jälkeen itse kultakin silloin tällöin, mutta se kuuluu asiaan - ainakin hokkikaudella... Kilpailukaudella taas niitä haavoja nuollaan useimmiten sitten ihan muiden syiden kuin hokkien takia. ;)

Vinski ja vuosi sitten kuollut kanikaveri Vili.

Viime vuonna tammikuu oli melkoista luopumisen aikaa. Tuntui jo, että sama meno jatkui tänäkin vuonna eikä tammikuu ollut ehtinyt vanheta kahtakaan päivää. Vinski-tallipupu kuoli viime viime viikolla. Vinski oli jo mekoinen kanivanhus, sillä laskelmieni mukaan se oli nyt 11,5 vuotta vanha.  Tämän kanin ei ole ainakaan tarvinnut mitään häkkielämää viettää (muutakuin kesällä pihalla se on ollut häkissä - aina kun ei ollut irti...) sillä Vinskillä on ollut hehtaaritilat omassa karsinassaan nyt viimeiset vuodet tallissa ja sitä ennen meidän lämpimässä konehallissa. Enää meidän talliin ei taida kaneja tulla, mutta olihan nämäkin pikkueläimet omalla tavallaan tärkeitä.

Ravivuoden 2011 parhaat menestyjät palkittiin viime viikonloppuna perinteisessä ravigaalassa Helsingissä. Itse katsoin parhaita paloja fintoton videokirjasto eilen ja kieltämättä tippa tuli linssiin, kun Saran Salama saateltiin tähtien talliin. Ja sinne ravigaalan yleisön eteen Saran Salama asteli orkesterin pauhatessa ja ihmisten noustessa seisomaan ja taputtamaan samalla, kun skreeni näytti videokuvaa kolmiskertaisen ravikuninkaan uran hienoista hetkistä. Uskon, etten ollut ainoa, jolla oli pala kurkussa tuon tapahtuman nähdessä. Saran Salamaa on aina tullut kannustettua jo sukulaisvelvotteistakin, sillä se on minun Salkkarini isä. Ensi vuonna kuninkuusraveissa tulee olemaan jonkinlainen tyhjiö ja se on Saran Salaman kokoinen aukko. Hevonen on tehnyt fantastisen kilpauran eikä tällainen fani voi tällä hetkellä sanoa muuta kuin Kiitos.

Saran Salama Lappeenrannan kunkkareissa 2009.