Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



8.4.2010

Salaman pääsiäiskuvia









On elämän etuoikeuksia omistaa ihania ystäviä ja vielä suurempi etuoikeus on omistaa sellaisia ystäviä, joilla on myös hyvä kamera. ;) Jonna kävi pääsiäisvierailulla ja muutama kuvakin tuli kuin huomaamatta taas otettua... Tosiasiasiassa hienoja kuvia tuli aivan liikaa, koska mulla oli hirmuinen valinnan vaikeus valita omasta mielestäni parhaita kuvia tänne blogiin näytille.

Hevosten kuulumiset on tällä hetkellä hyvin lyhyesti kerrottavaa sorttia, koska ei niille yksinkertaisesti mitään kuulu. Salama on kävellyt ihan kohta viisi viikkoa ja ihan kohta se lähtee jollakin meidän kävelylenkeistämme konkreettisesti lentoon. Se kun on keksiny ruveta pelkäämään autoja, postilaatikoita, lenkkeilijöitä, koiria, kiviä ja kantoja. Autot ovat ehkä se kaikkein kammoksuttavin asia, sillä niistä se vetää välillä niin hirveitä pultteja, ettei ne meidän kävelylenkit nyt ehkä aivan kirjaimellisesti pelkkää kävelyä pidä sisällään, sillä tälläkin viikolla ollaan pistelty väliin ravia ja laukkaakin... Hevonen käy siis joillakin lenkeillä totaalisen kierroksilla, joinakin päivinä se kävellä lompsuttelee kaikessa rauhassa. Jalat on päällepäin kohtuullisessa kunnossa, eipä niitä nyt paljon kehumaankaan kärsi kyllä ruveta. Valmennusolosuhteet ei tällä hetkellä anna mahdollisuuksiakaan muulle kuin kävelylenkeille, sen verta lillua mehtätie tähän aikaan keväästä valitettavasti on. Aatun kohdalla ollaan nyt vähän odoteltu raviratojenkin kuivumista, sillä ei se oriin hiittaamisen aloittaminen voi parista viikosta kiinni olla. Eiköhän ensi viikolla olosuhteetkin ala olla jo sellaiset, että voidaan pakata molemmat polleroiset kopin kyytiin ja hurauttaa Kaustiselle treenailemaan. Salama saa aloittaa Aatun kanssa hiljalleen myös hiittailemisen, JOS jalkatilanne vielä ensi viikollakin sen mukamas mahdollistaisi.

Pääsiäisenä tehtiin Jennan kanssa myös historiallinen ratsastuslenkki, sillä ekaa kertaa oli Aatu ja Salama yhtä aikaa satulat selässä liikenteessä. Jämsässä asti käytiin lompsimassa, eikä olisi voinut enää paremmin mennä. Salama unohti kaikki hörhöilynsä ja Aatu (!!!) käveleskeli (!!!)koko 12 km:n lenkin kuin vanhat ratsut! Oli ihana lenkki. Kiitos Jennalle ratsastusseurasta! Kyllä välillä tekee vain ihmeitä sekä hevosten että meikäläisen päälle, kun saa kaverin kanssa lenkkeillä. :)

Tässä siis Salaman pää-kevätkuvia. ;) En antanut hovikuvaajan ottaa muita kuin pääkuvia, koska a) jalat on piikitysten jäljiltä karvattomia länttejä täynnä b) tamma MIETTII alkaisiko pikkuhiljaa tiputtaa talvikarvaansa pois, joten liian karvainen se on jokatapauksessa vielä noin tarkan ja hyvän kameran todistettavaksi. Ehkä sitten kesällä kärsii ottaa rakennekuviakin...

2 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia, molemmista hevosista :)
    En edes hoksannut, et siellä on vältelty rakennekuvia Salamasta, ennenku mainitsit :P
    Hyvää kevättä ja tsemppiä jalkojen kanssa!!

    VastaaPoista
  2. Kateltiinkin Laitalassa, että ketkäs pohjapuolentiellä köpsyttelee :) arvelin, että sinä ja joku muu...Meillä kans Laitalassa toinen ruunista käy siis niin totaalisen ylikierroksilla että on kiree ku korkkiruuvi...Meinas eilen lenkillä lähtä ihan täysin käsistä ja autojen kohalla sekoaa ihan täysin, ei tiiä mihin päin lähtis ja salsaa suurin piirtein kahella jalalla, mutta ku auto menee ohi se pikkuhiljaa rauhottuu..Sanoin jo sarille ettei mun ymmärrys enää riitä ja kannattais käskiä Petri ajahan ruuna..No syynähän mun tietämyksen mukaan on yliruokinta, pitkä taukoilu ja eemelin mielestä kärryttely on vain niin kivaa, että pinkos tuhatta ja sataa kotiin päin..

    Mun ajohommat meni tosi hyvin, ihan turhaan minä hermoilin ja kuvittelin tammastani ihan kaikkein kauheimpia kauhuskenaarioita :D eli se harrastus ainakin saa nyt jatkoa, kunhan saan hommattua isommat ohjaslenkit siloihin ja kärryihin lokarit :)

    VastaaPoista