Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



1.4.2013

7 Oikein

Voi jestas, kuinka ulalla kaikesta oleellisesta sitä meikäläinen on taas koko kuluneen viikon ajan ollut. Eilen illalla vihdoin istahdin sohvalle lukemaan 7 Oikein -lehdestä Ylivieskan ravien lähtölistoja. Ja mitä ihmettä. Siinä unohtui lähtölistat heti kättelyssä, kun lehden avasi, sillä ensimmäisellä sivulla oli haastattelu Aatun kasvattajasta Miina Laukkasesta. Ja olipas kerrassaan mahtava juttu! Kaiken kruunasi tietenkin kuva Aatusta ja Miinasta, kun kasvattaja kävi tsemppaamassa kasvattiaan viime syksynä Turussa ennen Åbofemmanin starttia.

Heille, joille 7 Oikein on vieraampi lehti selvyydeksi sen verran, että lehti sisältää aina seuraavan viikon ravien käsiohjelmatiedot, pelivihjeet ja edellisen viikon starttien juoksuselostukset. Joka lehdessä esitellään kuitenkin joku ravimaailmassa jollain tapaa vaikuttava henkilö 7 kysymystä -palstalla. Nämä jutut ovat aina mielenkiintoisia, mutta olihan tämä nyt henkilökohtaisella tasolla ihan vertaansa vailla.


Kuten jutussa sanottiinkin, pieni kasvattaja jää helposti tuntemattomaksi, mutta kasvatit tunnetaan!! Viime vuosi oli Miinalle yhtä juhlaa, sillä radoilla juoksi kaksi kasvattia, joista toinen nousi kauden aikana avointen sarjojen hevoseksi ja toinen selvitti tiensä Derbyfinaaliin. Tiliä tuli sen verran, että kaksi kasvattajia nostivat Miinan mukaan Hevosurheilussa loppuvuodesta esiteltyyn kasvattajatilastoihin. Upeat veljekset Ponnen Onni ja Ponnen Aatos ovat elävä esimerkki Miinan kasvatustyöstä.

Vaikka Aatun kasvattaja asuu kaukana Keski-Pohjanmaalta katsottuna, niin jokaisen Aatun startin hän on jännittänyt "jollakin tapaa" yhdessä meidän kanssa. On niin hienoa, että vielä tässä maassa, jossa varsojen kasvattaminenkin on jo jossakin määrin liukuhihnatyötä, on silti vielä niitä kasvattajia, jotka elävät mukana kasvattiensa elämässä, kaikissa niissä menestyksen ja pettymyksen tunteissa.

Minun on ihan pakko laittaa tähän muutama suora lainaus Miinan haastattelusta, sillä vaikka Aatusta ja sen voitoista on aikaisemminkin ollut lehtikirjoituksia, niin jotenkin tämä kolahti vielä paljon enemmän. Tämä oli jotenkin niin paljon henkilökohtaisempaa tekstiä ja juuri niitä asioita käsittelevä, mitä mekin Aatun kanssa olemme läpi käyneet.

" Isäni ehti seurata mm. Ponnen Prinssin ja Ponnen Pilkkeen uraa ennen kuolemaansa. Pian isäni poismenon ja voitokkaan Vermon V5-startin jälkeen Ponnen Pilke sairastui vakavasti hermostovirukseen. Raskaan kevään valopilkkuna syntyi Ponnen Aatos, joka sai nimensä isäni Erkki Aatoksen mukaan. Erkki Jämsän soittaessa varsan ostoilmoituksesta ajattelin hymyssä suin, että tämähän on kohtalo: Kyllä Aatos pitää Erkille myydä."

Kiitos kuuluu Miinalle kaikkien kauniiden sanojen lisäksi myös siitä, että hän uskalsi ottaa haastattelussa esiin Aatun epäoikeudenmukaisen karsimisen viime vuoden Pikkukunkusta.  "Viime kesänä itselleni nousi ajankohtaiseksi kysymys: Onko raviurheilu sittenkään niin tasapuolista ja oikeudenmukaista mitä olin kuvitellut. Kasvattini karsinta kuninkuusravien ikäluokkalähdöstä suurkilpailun karsintaperustein ei mielestämme ollut perusteltavissa faktoilla eikä taulukoilla. Silloin väkisinkin mieleen tuli, että olisikohan tilanne ollut sama, jos hevosen taustalla olisi ollut tunnetumpia nimiä."

Eikä mielestäni kasvattajalta voi parempaa tunnustusta saada, kuin Miinan sanat:
"Todella iso asia oli myös koko viime kausi: Ponnen Aatoksen ikäluokkakilpailut ja Ponnen Onnin nousu avoimeen sarjaan. Näiden kasvattien voitot ja hyvät sijoitukset toivat useasti onnenkyyneleet silmiin, toivottavasti sama jatkuu tulevaisuudessa! Pakkasen paukkuessa tai kurassa kahlatessa välillä tuntuu raskaalta. Näiden hevosten ansiosta sellainen äkkiä unohtuu ja hevosharrastus on taas niin mukavaa."

Velipojat Jyväskylässä. Ponnen Aatos ja Ponnen Onni


Kiitos Miina! Ja tervetuloa raviradoille toivottavasti tänä vuonna myös Ponnen Sisu ja Ponnen Suhaus!


P.S. Käykää nyt ihmeessä joku ravurivarsaa etsivä ostamassa Miinalta 1-vuotias tammavarsa Sarastuksen Suvi. Isä: Tuisku-Topi, emä: Ponnen Sarastus, ei: Saran Salama ja ee: Ponnen-Leikki. Myönnän, etten ole varsaa edes livenä nähnyt, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin juosta sekin osaa, kun tästä emälinjasta on kyse.... ;)

7 kommenttia:

  1. Hieno juttu! Se on tosi kiva, kun kasvattaja elää mukana touhussa :) Meillä näin myös ja kyllä sieltä saa hyviä vinkkejä, jos menee sormi suuhun. Useammin kuin kerran on tullut kasvattajalta ratkaisu johonkin, mikä toimi esim. emän kanssa tai sisaruksien... Mielenkiinnolla odotellaan teidän tulevaan kesäkautta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä niin iloinen yllätys tuo juttu!
      Jep, hevospiireissä saa paljon uusia tuttuja ja Aatun kasvattajien suhteen harmittaakin vain tuo meidän maantieteellinen välimatka, sillä hirmu harvoin nähdään. Mutta on ihanaa, että teilläkin on sellainen kasvattaja, joka seuraa ja elää mukana kasvattien elämässä. :) Onneksi näitä ihmisiä vielä löytyy! :)

      Poista
  2. Aivan älyttömän ihana juttu! Mä lähen niin ruokiksella ostaan tuon lehden. Hmmm..pitäskö meidän lähteä katsomaan tuota 1- vuotiasta tammaa? Jotenki aina keväällä tuntuu,et menishän tässä toinenki. Ja tuo suku on kyllä aika makia😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihana juttu!! pitääkin puhua Tuomakselle jos vaikka varsa laitettaisiin ;) toi suku ois aivan mahtava... ku olis vielä tuisku-topista...

      Poista
    2. Vastaan teille Merja ja Käpsy yhteisesti:
      Juttu oli kyllä tosi kiva, ihan aarre. :)
      Noniin, nyt rupes kohta Miinalla kauppa käymään ja teille tulee vielä ihan kilpailu tuosta varsasta. :D Merjallakin talliin mahtuis ja Käpsyn hevosfarmi se on vasta aluillaan. ;) Olinkin jo ihan unohtanut, että Käpsy on Tuisku-Topi -fani. Vaikka ei siinä isää tartte enää kattoa, kun emälinja on kunnossa. Mä oon joskus Miinalle sanonutkin, että tuo varsa on vähän niinkuin Salaman ja Aatunkin yhdistelmä, kun on Saran Salamaa ja Ponnen-Leikkiä. Ai että. :D

      Poista
  3. Niin ihanasti olit taas kirjoittanu, että ihan liikuttui lukiessa. Tätä blogia on putte ihmisen vaan pakko seurata, kiitos sinun:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos ihanasta kommentistasi. Kiva, että blogi kiinnostaa. :)

      Poista