Talven aikana sitä on jo melkein unohtanut, millainen valoilmiö se niin kutsuttu aurinko olikaan. Nyt viime päivinä tuo aurinko armas on kuitenkin pitkästä aikaa oikein paistaa porottanut aamusta iltaan niin, että ihan jo mukamas lämmittää! Hanki hohtaa niin kirkkaana, ettei silmiä kärsi pitää auki. Linnut laulaa. Hevoset nauttii lämmöstä ja valosta. Lumi sulaa hiljalleen. Kevät on tulossa. Ensi viikonloppuna talviajalle saa heittää hyvästit ja kellot pyöräytetyään kesäaikaan, mikä tarkoittaa, että iltaisinkin ehtii ja näkee touhuta ulkona hevosten kanssa vaikka kuinka myöhään. Ihana kevät.
Tällä viikolla on hevosetkin saaneet luopua toppaloimiaikakaudestaan ja siirtyä ulkoilemaan hieman kevyempien vällyjen kera. Enpä muista minun hevosharrastusaikanani olleen tällaista pakkastalvea, jolloin hevosia on saanut toppaloimittaa joka päivä jolulukuusta maaliskuun loppuun! On ollut kyllä kylmä, luminen ja siksipä juuri niin tavattoman hieno talvi.
Hevosten treenirintamalla tilanne on se, että Salama on ollut klinikkareissusta lähtien kävelykuurilla. Aluksi hevonen oli lenkillä niin vauhkona, ettei kävelemisestä tahtonut tulla yhtään mitään, kun Salama halusi vain juosta ja juosta ja juosta. Pikkuhiljaa se on kuitenkin tyytynyt kohtaloonsa kävelylenkkien taapertajana, joita ollaankin tehty kyllä viitisen kertaa viikossa. Hevonen vaikuttaa iloiselta ja uskaltaisiko sanoa ääneen myös että terveeltä. Tarhassa se kyllä revittelee heti kunnolla Aatun ollessa lenkillä, joten tiedä sitten auttaako tuo lenkillä kävelyttäminen loppupelissä mitään... Ensi viikolla ohjelmassa on etupolvien uusintapiikitys ja sen jälkeenkin jatketaan vielä jonkin aikaa vain kävellen. Antaa tamman nyt vähän hengähtää ja kuvitellaan ainakin, että jalat paranisivat nyt ihan lopullisesti kun oikein varovasti koitetaan hevosta nyt laitella.
Aatun kanssa peruskuntotreeniä on jäljellä vielä niin kauan kuin metsäteillä lumet pysyvät ja ajokelit ovat yhtä loistavat kuin nyt. Sen jälkeen ori siirtyy hiittikauteen eli ruvetaan käymään sen kanssa Kaustisella säännöllisesti hiljaista hiittiä ajamassa. Josko Aatusta sitten hiljalleen ravihevonen kasvaisi ja kesällä päästäisiin koelähtö ajamaan. Tähän saakka kaikki on ollut tämän hevosen kanssa kyllä vähän turhankin helppoa... Joko kaikki vastoinkäymiset ovat vielä edessäpäin tai sitten treenaaminen on todellakin näin helppoa silloin, kuin hevonen osaa luonnostaan juosta. Tiedä häntä.
No niin tulihan niitä päivityksiä vihdoin ja viimein!:) Kuinkahan monta kertaa päivässä olenkaan käynyt asiaa kyttäämässä.. Hieno päivä ja onneksi kerkesin paikalle kameran kanssa, huolimatta hidastelevista kyytiläisistä.;) Tästä jatketaan, keskityn siis kyttäämään lähtölistoja että missähän Salama seuraavaksi ois..
VastaaPoista