Kaksi viikkoa kunkkareihin

Kesän päätapahtumaan on aikaa enää kaksi viikkoa. Tällä hetkellä lasketaan päiviä ja elämää eletään kahdessa aikavyöhykkeessä eli on"elämä ennen kuninkuusraveja" ja "elämä kuninkuusravien jälkeen". Parin viikon päästä eletään epäilemättä ravi-ihmisten vuoden tärkeintä viikonvaihdetta, kun ravivaltakuntaan saadaan uudet (tai vanhat) kuninkaalliset. Kuninkuusraviareenana on tänä vuonna upea Teivo.

Kaiken hyvän lisäksi tänä vuonna on vieläpä mahdollista, että kuninkuusraveihin lähdetään Aatun kanssa. Pikkuprinssiä on kaavailtu oriin seuraavaksi kilpailuksi, mutta koska aikaa on vielä todellakin vielä se kaksi viikkoa, mitään ei voi sanoa varmaksi. Tällä hetkellä talliin mennään erityisellä jännityksellä ja Aatun karsinaan kurkistetaan lähinnä pelonsekaisin tuntein. Onhan kaikki jalat tallella ja mielellään ihan yhtä paksuina versioinakin? Kaikki on pyritty oriin eteen tekemään niin oikein, kuin vain ikinä osataan. Pikkupelimannin hyppelyiden jälkeen Aatu kävi ennakkosuunnitelmien mukaisesti heti maanantaina Tampereella klinikalla terveystarkastuksessa. Ja kyllä eläinlääkäri jälleen kerran siinä talossa panosti työhönsä. Aatua syynättiin kokonaista kolme tuntia. Jalat tarkistettiin, taivutettiin ja juoksutettiin sekä ulkona että sisällä, ajettiin, taas taivutettiin, kuvattiin ja ultrattiin, verikokeet otettiin ja hampaat raspattiin. Eikä hevosesta löytynyt mitään vikaa. Kaikki oli siis paremmin kuin uskallettiin edes toivoa, joten terveen hevosen kanssa on saatu jatkaa treenejä kohti seuraavia unelmia.

Mutta vaikka kaikki on todella tehty niin tarkasti ja hyvin kuin ikinä osataan, niin tulihan sitä pelättyä takapakkiakin tänä viikonloppuna, kun molemmat hevoset tulivat pikkukuumeeseen. Jotain tautia tuntuu nyt olevankin kovasti liikkeellä ja kai se nyt sitten sieltä klinikalta saatiin meidänkin talliin tuotua. Samapa tuo on mistä koko tauti tuli, kunhan se vain lähtisi myös nopeasti pois. Onneksi kuninkuusraveihin on vielä edes se kaksi viikkoa...

Salama on ilmoitettu torstaiksi Kaustiselle starttiin, mutta on epätodennäköistä, että se kykenisi vielä silloin kilpaa juoksemaan. Mikä sinällään on hyvin harmillista, sillä tamma on hienossa kunnossa ja tällä hetkellä sillä olisi ilo ajaa kilpaa. Tuskinpa sellainen ihmeparantuminen todellisuudessa on kuitenkaan kovin todennäköinen, että Salama kykenisi jo torstaina viivalle. Elämme jännittäviä aikoja.

Salaman starttaamattomuus olisi harmillista myös siksi, että omistajalla olisi näin upea edustuspaita raveihin. Tämähän ei tietenkään pysty olemaan kuin Merjan aikaansaannosta... :) Kiitokset vielä tuhannesti!

Aikavyöhykkeelle "elämä ennen kuninkuusraveja" on kuulunut tämän viikon aikana klinikka- ja hiittireissujen lisäksi myös normityöntekoa, asuntomessuilua, Merjan ja Juuson häiden juhmimista, St Michel -ravien "etäseuraamista". Kuninkuusravien jälkeenkin elämä onneksi jatkuu ja uusia raveja on syksyn mittaankin tulossa. Myös Samu palaa kunkkareiden jälkeen kesälomaltaan kotiin valmistumaan Pikkupelimanniin ja Pikkuprinssiin 2014. Hah-hah.