Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



9.11.2012

Kiropraktikkaa ja Killeriä

Marraskuu on pian jo puolivälissä. Päivät kuluvat hirmuisella tahdilla - itse sitä koittaa vain pysyä perässä. Vielä ei Keski-Pohjanmaalla ole oikea talvi. On vähän pakkasta ja vähän lunta ja sitten taas kohta vähän lämmintä ja vähän rapaa. Sitä se marraskuun alku on ollut. Tällä hetkellä maassa on ohut lumikerros ja sen päälle passaisi sataa vielä vaikka metri lunta. Mutta sen sijaan säätiedotukset lupaavat taas jotain vesisateita. Typerää.

Hevosten kanssa odotetaan niin talvea. Ja niitä talven mukanaan tuomia treeniolosuhteita. Viime aikoina kotona ei ole pystynyt ajamaan muuta kuin kävelyä ja juoksut on juoksutettu sitten Kaustisella. Radallahan me muutenkin kesällä reippaammat ajot joudutaan ajamaan, mutta nyt eletään taas niitä aikoja, jolloin rataolosuhteet nousevat arvoon arvaamattomaan. Tähän aikaan vuodesta viidenkympin Kaustisen radan käyttömaksu hevosta kohti per vuosi tuntuu todella vähäiseltä.

Hevoset ovat siirtyneet hokkikenkäaikakauteen ja hiittejä on päästy ajamaan piikkarit jaloissa juuri niinkuin ollaan haluttu. Aatu on ravannut hyvin. Samu on ravannut hyvin. Molemmat jossakin määrin hämmästyttivät alkuunsa, sillä kumpikin on todella, todella matalaliikkeisiä hevosia. Kun takajalka nousee juostessa sentin tai maksimissaan kaksi maasta, olisi voinut olettaa hokkien olevan suurempikin hidaste. Aatun kohdalla piikkareiden pitoa kilpailuvauhdeissa testataan maanantaina Jyväskylässä. Oriin kausi päästiin aloittamaan vasta kesäkuussa, joten tarkoitus on ajaa tänä vuonna vielä talvikeleilläkin muutama startti kilpaa. Vaikka niitä treeniolosuhteita odotellessa. Aatulla on Killerillä neljäs lähtö ja auton takaa numero viisi.

Kuopion floppauksen jälkeen Salamasta otettiin verikokeet, joista ei mitään syytä tai selitystä onnettomaan viime starttiin saatu. Kaikki kunnossa. Hiljaisissa hiiteissäkin Salama on ollut ihan ok, joskin taas se oikea takajalka tykkää lintsata. Tänään Salama kävi kiropraktisessa hoidossa Kaustisen klinikalla. Oli kyllä mielenkiintoista! Tiedän, ettei kiropraktiikalla voida poistaa Salaman jalkavaivoja, mutta monta seuraamusta ainakin. Kun hevonen jatkuvasti varoo takavuohisiaan, se oppii käyttämäänkin kroppaansa väärin, kulkemaan selkä kyyryssä tai vinossa. Ja niistä tietenkin seuraa fasettilukkoja ja jumeja. Ja sitten ollaan jo oravanpyörässä joka todellakin pyörii! Loppujen lopuksi joka paikassa on jotain sanomista eikä oikein tiedetä mistä kaikki alunperin sai alkunsa. Ja toki Salama on säännöllisesti valmennettu ja kilpailutettu hevonen, joten kyllä rasitus tietenkin omat jälkensä jättävät. Uskon, että Salama on hevonen, joka todella hyötyy kiropraktisista hoidoistakin. Tänään Jaana sai auottua monta lukkoa ja parin viikon päästä käydään uudestaan tsekkaamassa tilanne, sillä on kyllä päivänselvää, että useamman hoitokerran Salama tulee tarvitsemaan.

Salama Seinäjoella 8.10.2012. Kuvannut Kirsi Kantokoski.

Kiropraktiikan ihmeellisen maailman lisäksi päädyttiin Jaanan kanssa kokeilemaan Salaman takavuohisiin IRAB-hoitoa. Toivottavasti tästä olisi Salaman nivelongelmiin edes hitusen pitkäaikaisempi apu kuin tulehduslääkkeistä ja kortisonista. Kokeillaan ainakin. Operaatio Salaman kuntoutus on siis loppuvuoden ohjelma. Ja kun hevonen on saatu mahdollisimman terveeksi niin treenataan se sitten talven aikana taas mahdollisimman vaivaseksi. Ja taas hoidetaan. Sitäpä tämä laji on. Jossakin määrin on kuitenkin helpottavaa tässä vaiheessa vuotta huollattaa tammaa kuntoon. Nyt ei tarvitse tuijottaa kilpailukalenteriin, laskea lääkevaroaikoja tai olla heti hysteerinen, jos hevonen on jollain lenkillä vino tai huonomman oloinen. Ehei, nyt meillä on vaikka koko talvi aikaa. Salama on tehnyt ennätyksellisen hienon kauden eikä kukaan (minä nyt ainakaan) olisi koskaan uskonut sen omaavan sellaista ennätystä kuin se nyt omaa. Sen ennätyksen eteen on taisteltu ja tehty töitä. Ja niin tehdään jatkossakin.

Samu treenailee myös ihan normaalisti. Se on ollut säännöllisesti Kaustisella hiittireissuilla mukana ja Aatun kanssa ne hölkkäilevät hiljaisia kolmen tonnin hiittejä rinnakkain. Kunhan Samu pysyisi terveenä, niin ensi talvi tekee sillekin hyvää. Kilometrit kehittävät.


2 kommenttia:

  1. "hiittejä on päästy ajamaan pikkarit jaloissa" ...meillä täällä Etelässä on jo siirrytty kurahousuihin, mutta käy se varmaan noinkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi elämä, kannattais ehkä tosiaan joskus vaivautua tarkistamaan vähän tuota oikeinkirjoitustakin. :D No, oikeestaan koen kans kivemmaks ajella hevosia jo kura- tai talvikamppeissa, mutta miksei se vähempikin varustus joskus riitä. ;)

      *kirjoitusvirhe korjattu* ;)

      Poista