Kausi avattu



Aatu ja vuoden 2015 avaus Oulussa.

Ravikausi 2015 avattiin meidän tallin osalta puolitoista viikkoa sitten Oulussa. Hevonen oli tietenkin Aatu ja tapahtumana T76-kierros Äimärautiolla, koitoksena ei enempää eikä vähempää kuin suomenhevosten osalta ravien päälähtö tähti- vastaan valiodivisioonalaiset täyden matkan voltissa. Niinpä niin. Helpoille lähdöille on jossakin vaiheessa sanottu Aatun osalta heipat, mutta tuntuuhan tämä taso silti ihan järjettömältä. Metsätien hiljaisuudesta lähdettiin sitten kokeilemaan hevosen päivän kuntoa muun muassa talven hallitsijaa Diktaattoria vastaan.



Lämmityksessä

T76-ravit Oulussa 21.2.2015

Aatu ei ole koskaan aikaisemmin tullut starttiin sellaisella valmistautumisella kuin se Ouluun nyt tuli. Aikaisempina vuosina sillä on kotona ajettujen talvitreenien jälkeen käyty pari kuukauttakin ajamassa Kaustisella hiittiä Vellunkin istuessa kärryjen kyytillä ennen kuin voilokkia on uskallettu lähteä kylkeen sovittelemaan. Nyt Aatu oli ollut viimeksi radalla Kuopiossa viime kauden viimeisessä startissaan joulukuun ensimmäisenä päivänä. Toki kyseessä on jo vanha hevonen, joka tietää, mikä homman nimi raveissa on ja toki meillä on ollut nyt loistavat treeniolosuhteet kotonakin, mutta silti. Ilmassa ei ollut mitään muuta kuin kysymysmerkkejä ja epävarmuustekijöitä kun Aatun kanssa lähdettiin oriin 8-vuotiskautta avaamaan. Iskä oli varmaan ainut ihminen, jolla riitti jonkinlainen luotto hevoseen. Hänen kommenttinsa olikin vallan vaatimattomasti, että on kyllästynyt selittelemään ihmisille startteja, lähdön tapahtumia, taktisia kuvioita, laukkoja, onnistumisia tai epäonnistumisia. Nyt Aatu on ilmoitettu sellaiseen lähtöön, että kaikki saavat katsoa sen itse telkkarista. Ei tarvi selittää kenellekään mitään, katsokoot itse. Että näin.



Aatu lämmittää

Lämmityksen jälkeen vällyjen alla katoksella

Todistetusti ensimmäistä kertaa koskaan startissa ilman silmälappuja!

Aatu on treenannut kotona vallan mukavasti ja se on hyvin rento kaveri metsäteillä ajetuilla lenkeillä. Aika leppoinen se oli myös Oulussa. Itse asiassa se ei tainnut hölmöillä tai hajottaa yhtään mitään. Lämmitys ajettiin ensimmäistä kertaa koskaan tämän hevosen uralla ilman silmälappuja ja Vellu oli hevosen rentoon fiilikseen sen verran tyytyväinen, ettei lappuja lisätty starttiinkaan. Aatulla oli ravien kahdeksas lähtö, 2100 metrin voltti ja paalulta numero kuusi. Olin pessimistinä tietenkin täysin varma Aatun pärjäämättömyydestä ja kilpailukunnottomuudesta mutta varsinkin lähtölaukasta. Ensimmäinen ihme olikin juuri lähtökiihdytys. Aatu pysyi askelillaan ja lähti omaksi itsekseen suorastaan hyvin ollen ensimmäisessä kurvissa kolmantena! Halleluja! Todettakoon, että paalun hevoset avasivat kyllä niin hiljaa, että hurjat takamatkalaiset hengittivät heti ensimmäisellä takasuoralla niskaan. Aatu juoksi sisärataa kolmantena ja neljäntenä ja pelin henki oli alusta loppuun mennä pysyä vain toisten kyydissä mukana. Hevosta kohtaan iski melkein sääli. Yhtäkkiä se tempaistaan kotitreenistä starttiin ja sitten sanotaan, että juokse vain niin paljon kuin ikinä pääset. Mutta ei auta, tähän on nyt tultu ja jostakin se nyt oli vain tämäkin kausi avattava. Aatu oli yllättävän urhea. Se ravasi hyvin ja tsemppasi maaliin asti sen, mitä rahkeissa oli varaa. Aatu tuli loppuun asti rehdisti juosten ja oli maalissa kuudentena samalla ajalla 28,8ke viidenneksi tulleen hevosen kanssa. Kuski oli hevosen otteisiin tauon jälkeen tyytyväinen ja tästä on kaiketi hyvä jatkaa kohti tulevia koitoksia.
Tähän väliin isot kiitokset Tuuli Nikille kaikista näistä Aatun ravikuvista!



Mustavalkoinen Aatu.

Aatu pruuvaa.

8-vuotiaaksi varttunut kilpaorhi

Tosiasia on, ettei Aatu oikein tahdo tällä hetkellä riittää hurjissa sarjoissaan. Vielä. Kilpailurutiini kehittyy starttien myötä eikä mikään hevonen oli heti valmis ykköstason menijä. Sinne huipullekin kivutaan askel kerrallaan, toiset pääsevät ihan perille, toiset jäävät vähän alemmas, mutta ylöspäin on kuitenkin Aatun kanssa selkeä suunta ja tavoite.
Seuraava etappi Aatun kilpailukalenterissa on tämän viikon perjantaina Ylivieskassa. Iltaravit kautensa avaavassa Keskisessä houkuttelivat paikalle muun muassa hallitsevan ravikuningattaren, että se tosiaan niistä vähänkään helpommista lähdöistäkin sitten. Aatu starttaa ravien neljännessä lähdössä numerolla yhdeksän, mikä tarkoittaa kahtakymmentä metriä takamatkaa ja sieltä lähtörataa neljä. Suurin huolen aihe tällä hetkellä on kyllä Ylivieskan radan kunto. Matalaliikkeinen Aatu tarvitsisi alleen pitävän ja tasaisen pohjan ja ihan nyt en kyllä millään usko, että sellaista on mahdollista perjantaiksi Ylivieskaan taikoa. Aatun kausi jatkuu muutoinkin toivottavasti heti sitten seuraavana tiistaina Seinäjoella Suomen Cupin karsinnoissa, jonne ilmoittautuminen on huomenna.

Lähtökiihdytys

Taitaa olla vielä kierros matkaa maaliin. Hevonen näyttää lihavalta mutta ravi näyttää hyvältä!



Maalissa kuudentena!

 

Ravirintamalta sitten muutama sana yleistä tallikuulumisien höpinää. Kuten todettua kunnon talvi on mahdollistanut tänä vuonna erittäin hyvät treeniolosuhteet meillä kotonakin, mutta nyt ennenaikainen kevät alkaa olla työnsä tehnyt ja metsäteiden loistavat jääpolanteet alkavat mennä läpi. Se tarkoittaa, että treenit on hyvin pian kotona treenattu ja hiittirumba Kaustiselle on alkamassa. Akut on ladattu täyteen ja kevätaurinko virkistänee ihmismieltä vielä vähän lisää.

Muista tallin asukkaista ei ole hirveästi uusia asioita kerrottavaksi. Samun lähitulevaisuuden suurin tavoite on saada ori kantakirjattua loppukuusta Jyväskylän orinäyttelyissä. Salama on tukevasti tiineenä. Se käy lenkillä edelleen muutaman kerran viikossa ja hupilenkkeilyä jatketaan niin kauan kuin tamma itse siihen on innokas. Varsa liikkuu mahassa jo ihan selvästi ja potkut tuntuvat mahan päällekin, että kyllä siellä todellakin joku asukki on. Kummallista. Toivottavasti maha-asukki pysyy nykyisessä majassaan vielä ainakin seuraavat 2,5 kuukautta.