Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



28.7.2016

Turkua kohti

Samu Vaasassa 24.7.2016

Kuninkuusraviviikko. Vuoden kohokohta on yhtä kuin ensi viikonloppu. Se ihana jännitys alkaa hiljalleen hiipiä taas näkösälle. Nyt se on niin lähellä, että jännitys on melkein jo käsinkosketeltavaa. Tekemistä olisi tällä hetkellä niin paljon, että ei todellakaan olisi aikaa millekään blogihöpinöille, mutta hopusta huolimatta haluan kirjoittaa muutaman sanasen. Että sitten joskus vuosien päästäkin voisin palata tähän hetkeen ja saada kiinni näistä tunteista.

Raviurheilu on hetkessä elämistä. Kauas katsomista ja vuosien päähän toivomista, mutta silti pelkästään hetkessä elämistä. Onnistumisten ja epäonnistumisten kirjo tekee raviurheilun harrastamisesta melkoista vuoristorataa. Onneksi toiset päivät ovat parempia kuin toiset. Joskus jopa toiset vuodet ovat parempia kuin toiset. Joskus viime vuonna, kun kaikki mahdollinen meni pieleen, luin jostakin yhden viisauden, joka jäi toisia paremmin mieleen. Minusta se sopii täydellisesti raviurheiluun ja aika monesti elämään yleeensäkin: Aika parantaa lähes kaiken. Mutta ajalle on annettava aikaa. Jotenkin koen, että nyt on kiitoksen ja palkinnon aika. Siitä, että on jaksettu jatkaa silloinkin, kun on ollut ihan hirvittävän takkuista. Hevoset saivat tarpeeksi aikaa. Ihmiset saivat tarpeeksi aikaa. Ajalle annettiin tarpeeksi aikaa. Ensi viikonloppuna koko raviurheilevan Suomen katseet kääntyvät Turkuun. Päälähdön esittäjät ovat kilpailijoina vertaansa vailla, mutta silti olen aina ollut sitä mieltä, että kuninkuusraveissa ei juokse yhtäkään huonoa hevosta. Sunnuntaina meillä on ilo ja kunnia tuoda samaan aikaan ylpeinä ja nöyrinä koko meidän tallin starttikalusto näytille Turkuun. Aatu ja Samu starttaavat molemmat Turussa. Se on suurinta mitä meidän tallin raviurheilussa on voinut tällä kaudella toivoa ja saavuttaa.

Samu lämmityksessä

Matkalla on ollut niin monta mutkaa. Silti tällä hetkellä olen pelkästään iloinen monesta asiasta. Siitä, että Aatu kykeni hankosidevammansa jälkeen palaamaan vielä sille tasolle mille se kuuluu. Siitä, että se palasi takaisin paljon parempana kuin olisimme ikinä uskoneet. Siitä, että Samun kanssa on tehty joskus oikeitakin ratkaisuja niin, että siitä saatiin kaikkien ongelmien jälkeen vielä toimiva ja mukava hevonen raviurheilun harrastamiseen. Siitä, että jotenkin oma usko hevosten kykyihin on riittänyt. Molemmat hevoset juoksevat sunnuntaina hirvittävän hienoissa, tasaisissa ja tasokkaissa lähdöissä. Niin pitääkin olla. En halua analysoida mitään pärjäämismahdollisuuksia tai epäonnistumisriskejä. Koko ensi viikonloppu tulee olemaan sellainen kokemus, että muistamme sen ikuisesti. Siksi olisi osattava vain nauttia jokaisesta sekunnista.

Lähtöautoa lähestymässä.

Hevosilla pitäisi olla kaikki hyvin. Kaikki mahdollinen niiden eteen on ainakin yritetty tehdä. Tänään Jyri kävi kengittämässä molemmat starttihevoset. Huippukylmähoitolaite on suhissut niin, että yksi iso hiilidioksidikaasupullo tyhjeni taas. Muuten viimeistelyt ovat olleet jonkin verran erilaiset. Emme olleet Aatun suoritukseen ja olemukseen Mikkelissä ja Mikkelin startin jälkeen ihan tyytyväisiä. Siksi ori käytettiin tuon startin jälkeen Kaustisen klinikalla syynissä, jossa siltä otettiin verikokeet, raspattiin hampaat,se nesteytettiin ja sai muutaman päivän Gastrogard-kuurin. Aatu sai vähän vetää henkeä ja alkuviikosta iskän mukaan hiitillä aisoissa ollut Aatu oli taas täysin oma itsensä. Samu puolestaan teki viime sunnuntaina Vaasassa hienon kenraaliharjoituksen, mikä palkittiin kakkossijalla. Esityksessä oli paljon sellaista, mihin oltiin erityisen tyytyväisiä. Samulla ei ole ajettu ryhmäajoa sen jälkeen kuin se Seinäjoella vapun aikoihin ajettiin keulakaahotuksella täysin tyhjäksi. Sen jälkeen on koitettu rakentaa sekä hevosen että omaakin psyykettä takaisin. Vaasassa vihdoin nähtiin lopullisesti, että Samu on kestänyt kaiken. Pidän edelleen hirvittävän tärkeänä, että sillä ajetaan selkäjuoksuja, mutta Vaasan kokemus oli onneksi välähdys siitä, että Samu kykenee edelleen tarvittaessa myös juoksemaan keulasta. Vaasassa se heitti kakkosradalta paljoa kyselemättä keulaan. Prässääjä tuli rinnalle, mutta kuski halusi ajaa keulapaikalta. Myönnän itse häipyneeni tuossa vaiheessa radan varresta. Ensimmäisen puolikkaan vauhti näytti hölkältä mutta kuulutettiin aikaan 24,0. Harmitti ja hirvitti niin. Ja pelotti, kuinka veto kestäisi loppuun saakka. Alkukiihdytyksen jälkeen vauhti onneksi rauhoittui ja Samu keskittyi keulapaikalla tekemään vain sen, minkä oli pakko. Kierros täyttyi aikaan27,0 ja kolmas puolikas 29,0. Tilanne näytti olevan Samun hallinnassa ihan maaliviivoille saakka, mutta kolmatta rataa kirinyt kilpakumppani ehti kuitenkin maalikamerassa pikkuisen edelle. Samun ajaksi tuli 27,4ake. Umpilaput ehkä nyt tekevät osaltaan sen, että näitä maalikamerakakkosia nyt muutama tullut, kun Samu ei tajua alkaa vastaamaan ajoissa. Toisaalta laput ovat edelleen aikamoisen tärkeä osa Samun varustusta keskittymiskyvyn ylläpitämiseksi. Samun esitykseen oltiin tietenkin valtavan tyytyväisiä ja tuon kokemuksen myötä Turkuun saa lähteä hyvillä mielin.


Turkuun lähdetään kokemaan jotain uutta ja erilaista, hienoa ja uskomatonta.Hevosetkin lähtevät reissuun jo lauantaina ja yöpyvät Kennethin luona. Hevosille on ensimmäinen kerta, kun ne yöpyvät vieraassa paikassa, mutta voinee silti olla, että ne nukkuvat ainakin ihmisiä paremmin. Toivon ainakin näin olevan.

Iloista, onnistunutta, onnekasta, menetyksekästä, riemukasta,
jännittävää ja elämyksellistä kuninkuusraviviikonloppua kaikille!
Nautitaan upeasta raviurheilusta ja parhaista pääosan esittäjistä!

  
 


 

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä reissuun, pitää muistaa katsoa lähetykset tv/ netistä, me kun mennään lauantaina häihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä. :) Omien hevosten epäonnistumisista huolimatta Turku tarjoili hienot ravit ja upeita elämyksiä!

      Poista
  2. Tervetuloa Turkuun ;) Me kannustetaan teidän pojat voittoon!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Turussa oli kiva käydä. Mutta miten oli kannustuksen laita? ;)

      Poista