Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



10.8.2010

Lupausten lunastus & toiveiden täyttymys


Huh huh. Minä en ole koskaan, en koskaan kokenut mitään niin hienoa, unohtumatonta ja uskomatonta iloa, mitä päivämäärä 8.8.2010 piti sisällään. Miten kolmen vuoden suunnaton työmäärä voikin saada kiitoksensa muutamassa minuutissa - tai ainakin yhdessä illassa? Raviurheilussa sekin on kaiken muun lisäksi näköjään mahdollista! Me saimme kokea sunnuntai-iltana Kaustisen raveissa jotain sellaista, mitä minun aiemman käsityksen mukaan ei raviurheilussa koskaan voisi kokea; täydellinen ravipäivä!

Hyvin helteisessä, hiostavassa ja ukkosta uhkuvassa elokuun säässä molemmat hevoset siis matkustivat Kaustiselle iltaraveihin, missä Aatun ohjelmassa oli koelähtö ja Salamalla myös startti.

Aatu päätti aloittaa ravitaipaleensa hyvin hyvin mieleenpainuvalla tavalla ja kiskaisi koelähdön läpi loistoaikaan ja mahtityylillä. :) Jo hiiteissä ori on lupaillut meille paljon, mutta näin paljoa ei uskallettu siltikään odottaa. Aatu lunasti kuitenkin kaikki antamansa lupauksensa juoksulahjoistaan ja paineli koelähdön uskomattomaan kolmevuotisaikaan 35,7!!! Vertailun vuoksi todettakoon, että ikäluokan SE-tulos on vain kolme sekuntia kovempi... Aatu oli niiiiiiin hieno! Ja kaiken kukkuraksi meno näytti valtavan helpolta sekä aidan vierestä katsottuna että kärryillä istuttuna. Ori oli menossa mukana ihan puolitehoille, korvat vain pyöri päässä ja heti varikolle päästyään se hirnui iloisesti meille vastaan aivan kuin kysyäkseen, että "näittekö mitä MINÄ tein?" Näimmehän me, mutta joskus omiakin silmiä voi olla vaikea uskoa. Kuten silloin, kun 3-vuotias ori ohittelee takamatkastaan huolimatta koelähdössä aikuisia, vanhempia hevosia kuin isot, oikeat ravihevoset ikään! Viimeisen puolikkaan Aatu vieläpä tykitti tähtivauhtia, joten riittää tässä pitkäksi aikaa sulattelemista.

Me olimme Aatun ällistyttävän hienon koelähdön jälkeen niin tyytyväisiä ja helpottuneita, että oikeastaan en enää jaksanut edes jännittää Salaman starttia (kuin sen viimeisen kierroksen koittaessa...), enkä odottaa siltä yhtään mitään. Tamman jalkatilanne ei ollut lämmityksen perusteellakaan aivan priima ja mielessäni varailin kyllä tälle viikolle jo klinikka-aikaa. Mutta. Se onnistuminen tulee juuri silloin kun sitä vähiten osaa odottaa. Vähempäänkin onnistumiseen olisin ollut valtavan tyytyväinen, mutta Salama päätti, että meidän talliin haetaan nyt täyspotti ja niinpä tamman uran avausvoitto näki päivänvalon! VOITTO! 40 Metrin takamatkasta huolimatta Salama teki uransa parhaan startin! Se lähti voltista kovaa, sai kärjen kiinni ensimmäisellä takasuoralla, jatkoi taivaltaan kolmannessa parissa sisällä kunnes kierroksen täyttyessä sai tilaisuuden kääntyä toiseen pariin ulos. Kuski käytti tuon tilaisuuden ja sen jälkeen vilkku olikin vain oikealle. Neljättä rataa pitkin Salama rutisti oikein kunnon, rehdin kirin ja maalisuoralla nähtiin hieno (ja niin kamala) kaksinkamppailu voitosta. Salama taisteli loppuun saakka ja kontrasi hienosti ohi viimeisestäkin kilpakumppanista. Maalissa oli ensimmäisenä Salaisuus Rok! Ja siitähän se järkytys vasta alkoikin! Minun Salamani täytti ja ylitti kaikki toiveet! Kuskillekin täytyy antaa täydet pisteet, sillä ajo onnistui kyllä täydellisesti. Mutta huono ei ollut hevonenkaan, sillä ennätystä ei kuitenkaan ihan joka päivä pysty parantamaan. Sunnuntaina se kuitenkin jälleen parani uusille sekuntiluvuille ollen nyt 32,9, mikä minusta on varsin kohtuullinen aika 5-vuotiaalle tammalle. Ja kaiken lisäksi sehän on voittoaika! ;) Minä olin voittajaesittelyyn tultaessa jo niin täysin ulalla koko touhusta, että luulin oikeasti pökertyväni koko voittajarinkiin. Mihinkään tällaiseen en todellakaan ollut varautunut, niin sitten Salama menee ja jysäyttää potin, jonka kruunasi tietenkin voittoloimi ja kukkakimppu. :) Sanoinkin, etten minä halua voittaa yhtään tämän suurempaa ravilähtöä, kun minähän oikeasti kuolisin vielä sinne radalle! Tässä sitä on siis viimeisen päälle hyvä sairaanhoitaja...

Viimeiset kaksi päivää ovat menneet meikäläisen osalta ehkä vain tapahtuman käsittelemiseen ja tajuamiseen. Salaman juoksu on kelattu ja katsottu varmaan ainakin kolmekymmentä kertaa ja saman verran katsotaan varmasti vielä Aatunkin koelähtövideoa, kunhan se vain ensiksi nyt saadaan. Hevoset ovat ottaneet starttien jälkeen rennosti ja tarhailleet vain. Salama oli eilen kyllä selvästi väsähtänyt, mutta Aatun elämäähän moinen koelähtönoteeraus ei paljoa hidastanut... Molempien hevosten jatkosuunnitelmat ovat nyt jokseenkin auki - ei niitä oikein ole kyllä vielä jaksanut ajatellakaan. Varmaa on tässä vaiheessa vain se, että treeni jatkuu entisellään ja eläinlääkärin syyniinkin molemmat olisi taas jossain vaiheessa tarkoitus kiikuttaa. Kunhan nyt aluksi meikäläinen saa koottua omat ajatuksensa ja pääsee normaalielämän pariin.

Sunnuntai oli niin ikimuistoinen ravipäivä, että sellaista ei varmastikaan saa enää toista kertaa kokea. Tuntui uskomattoman hienolta, kun raveissa Salaman voittajaesittelyn aikana kuuluttaja huomioi myös Aatun koelähtötuloksen. Samoin Keski-Pohjanmaassa oli maininta molemmista hevosista. Uskomattoman hienolta tuntui huomata myös, kuinka valtavan moni eli meidän tähtihetkessä mukana. KIITOS siitä ihan hirvittävästi teille kaikille ihanille ystäville! Tästä lähin minä uskon, että kaikki tehty työ ja sitkeys palkitaan kyllä raviurheilussakin aina jossakin vaiheessa. Ja kuten Jenna niin ihanasti sanoi: "Ikinä, koskaan, ei milloinkaan saa antaa periksi". Ei niin. Nyt minäkin uskon sen. Tuon ikimuistoisen ravipäivän voimalla minä jaksan kääriä hevosten jalkoja taas seuraavat kolme vuotta. Enkä anna periksi. Ikinä. Sillä joskus todellakin lupaukset lunastetaan ja toiveet täyttyvät. Kiitos Salama ja Aatu. <3

4 kommenttia:

  1. Kirjoitat Miia niin upeasti, että saa kylmät väreet aikaiseksi...Uskomattoman hienolta tuntuu teidän ravipäivä ja Aatun suoritukset täällä meilläkin <3!! Antaa uskoa itsellekin siihen, että periksi ei saa antaa ja yritettävä on vuodesta toiseen ja ongelmista huolimatta..Meillä sisko taas ep. ja pistää hiukan mielen matalaksi kun kokeeseen piti mennä mutta eiköhän tää tästä. Uteliaana pakko kysyä, mitä Aatusta mainittiin? Isot onnittelut vielä täältäkin <3!!!

    VastaaPoista
  2. jos ei mitään maata mullistavaa tapahdu ni usko mua kyllä te aatun kanssa ainakin saatte fiilistellä näitä tunteita vielä monta kertaa on se NIIN hurja tulos helpolla tyylillä!! mä olin omaani tyytyväinen mut teijän meni 12 sekuntia kovempaa!! eikä Salamakaan huono ole ei ollenkaan ei muuta ku samoilla jatkatte kyllä ne vielä tuo rahaa kotia vaikka sitä meneekin. :D :D

    VastaaPoista
  3. Ei tässä mitään omaa ravihevosta tarvi, riittää kun lukee näitä sun tekstejä, niin saa hyvin elää mukana :D Ja kuten ensimmäinen kirjoitti, kylmät väreet meni ;)

    Harmittaa niin vietävästi, että koelähtövideoita ei ilmeisesti näe netissä? Salaman juoksu oli pakko käydä katsomassa, tulipa ensimmäistä kertaa minunkin käytettyä toto-tv:tä, heh :P

    Varmasti tuon huipun ravipäivän jälkeen jaksaa taas treenata, hiitata, pestä, huoltaa, rasvata, kääriä ja vaikka mitä :D

    VastaaPoista
  4. Miina: Mietin kovasti, miten voisin kirjoittaa niin, että saisin tekstiin mukaan ees vähän sitä hurjaa tunnelatausta, mitä sunnuntai meille tarjosi. Hyvä, jos edes osa välittyi tekstin kautta sinne teille astikin. :)
    Harmi, että siskolla on taas hieman huonompi kausi, mutta sehän meni jo tässä välissä niin hyvin, että kyllä se vielä alkaa kestämään. Voin kuule kokemuksesta nyt sanoa, että saransalamalaiset on vain vähän hitaampia kehittymään -mutta juoksijoita ne nekin on. :D Periksi ei vain saa antaa, kyllä se työ jossakin vaiheessa palkitaan! Usko pois. :)
    Kuuluttaja sanoi Kaustisella melkein samoilla sanoilla, kuin miten tämän päivän Hevosurheilussa luki meidän ikimuistoisesta ravi-illasta ja Aatun koelähtöajasta. Ei oo ihan huonosti, kun Hevosurheilu kirjoittaa jo Aatun koelähdöstä. ;)

    Käpsy: Raviurheilusta ei kyllä koskaan tiedä, mutta tällä hetkellä tietenkin näyttää hyvältä. Salama meni kolmevuotiaana koelähdössä 48 ja risat ja olin siihen ihan valtavan tyytyväinen. (kun paremmastakaan ei tiennyt...) Jore on loistava varsa, jolla on myös loistava tulevaisuus edessään. Pikkupelimannissa ajetaan sitten tosissaan kilpaa. ;)

    Outi: Heh, kyllä se ravihevonen pitää sunkin laittaa hankintalistalle - ei tämmönen virtuaaliravimaailma sitä todellisuutta korvaa. ;) Koelähtöjä ei näe fintoton videokirjastosta ilmaiseksi. Radalta tilasin sen Aatun koelähdön DVD-tallenteen. Kyllähän se niin on, että joskus sitä kaipaa työlleen tuloksia, jotta jaksaa tehdä taätä hommaa tulevaisuudessakin. Ja nyt jaksaa. ;)

    VastaaPoista