Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



15.11.2010

Totosijojen tahtiin

Kylläpä tämä syksy/alkutalvi on ollut pienelle kahden hevosen harrastelijatallille hienoa aikaa. Sama kumman hevosen kuskaa raveihin, niin kotiin on saatu palata totosijojen kanssa. Kovin häilyväistä herkkua tämä hevosihmisten onni vain tahtoo olla, joten sitäkin suuremmalla syyllä näistä hetkistä täytyy nauttia. Eilen starttivuorossa oli Aatu, jonka upea 3-vuotiskausi viimeisteltiin Oulun Nuorten Sarjan kolmossijalla.

Kylläpäs meillä oli täysin eri hevonen käytökseltään mukana Oulussa kuin viimeksi Kuopiossa. Siinä missä Kuopiossa herra Aatulla oli vähän liian hauskaa ja jännää, niin nyt hevonen oli kuin itse rauhallisuus, aivan kuin se olisi ikänsä jo raveja kiertänyt. Valjastuskatoksessa seisoskeli niin rauhallinen ori, että meitä alkoi jo tietenkin vähän epäilyttämään, onko Aatu ihan sairas vaiko kamalan viisas... No, sairas se ei ainakaan ollut, sillä niin hyvän startin Aatu teki. Se lähti 20 metrin takamatkalta hyvin ja sai muun porukan heti kättelyssä kiinni. Sen jälkeen Aatu kylläkin jäi jokseenkin kauas kärjestä ravaillessaan tyynen rauhallisesti keskijoukoissa parijonossa. Ensimmäisellä takasuoralla Aatu nousi jo viidenneksi, mutta oli kärjestä silti yli 40 metriä perässä. Kierroksen täyttyessä käsky kävi kolmannelle radalle kiertoon ja viimeisellä takasuoralla hevonen suorastaan lensi kärkiparin kiinni. Loistotahti tyssäsi hieman viimeisen kurvin haparointiin eikä ohituksiin enää ollut rahkeita. Tuloksena arvokas kolmossija kelpo kolmevuotisajalla 39,1. Kuten olen epäillytkin, hokkikengillä matalaliikkeinen Aatu ei kylläkään saa aivan parasta pykäläänsä päälle ja meno oli nyt koko ajan varsin haparoivaa, eikä sitä kärsi päästä menoilleen ollenkaan siten kuin kesätennareilla. Viimeisen takasuoran kiito antoi kuitenkin toiveita myös siitä, että vanhemmiten voiman ja rutiinin myötä ehkä piikkareillakin voi vielä joskus päästä lujaa. Meidän mielestämme Aatu teki kuitenkin hienon startin ja edelleen menemisen helppous on jotenkin mykistävää. Sinällään harmitti, kun kaikki muut tuntuivat odottavan Aatulta vain voittoa ja olihan se pelattukin ihan pohjiin 1,6 kertoimellaan. Ja meidän tavoitteet kun ovat kuitenkin jossain tulevaisuudessa eikä Aatun elämän toisessa startissa. Ja kuten kuskikin sanoi, hevosta pyritään kaikin tavoin nyt vain rakentamaan tällä kaudella kohti suurempia saappaita ja kovempia koitoksia. Rakennustyö jatkuu, mutta ainakin ravihevosen "kivijalka" alkaa olla nyt hyvällä mallilla.

Oulun Nuorten Sarjan voitto meni kuin menikin kuitenkin A.T. Ekolaiselle varsalle Ekoliinan ollessa paras 3-vuotias. Upeaa jälkeä ravikuninkaan ensimmäiseltä ikäluokalta - tämän siitosavauksen perusteella ensi vuodesta voinee odottaa paljon.

Meillä ei enää koskaan tule olemaan yhtä lahjakasta 3-vuotiasta kuin Aatu. Mielestäni on ollut hyvä, jos suomenhevosen amatöörivalmennuksella saa 4-vuotiskautenaan radalle, mutta Aatu on ollut valtavan hyvä ja yllättävänkin valmis jo 3-vuotiaana kilpailemaan. Sen menemisen helppous ja juoksemisen vaivattomuus ihastuttavat taustajoukkoja kerta toisensa jälkeen. Uskotaan ja toivotaan, että kun kaikki asiat tehdään jatkossakin oriin eteen niin hyvin kuin osataan, niin tulevina vuosina Aatu vielä näyttää, miksi se meidän mielestämme on harvinaislaatuinen kultakimpale. Tokihan se lahjojaan on paljastanut jo tänä vuonna sillä 3-vuotiskauden ennätystä 35,8 ja starttisaldoa 2st 0-1-1 kehtaa esitellä paremmissakin piireissä. Tällä hetkellä ollaan todella todella tyytyväisiä ja käännetään katseet hyvillä mielin ensi vuoteen.
Ravimaailmassa meikäläiset ovat varsin tavallisia tallaajia ja siten tuntuu, ettei tätä enempää voi edes toivoa. Mutta. On meillä silti unelmia ensi kaudelle ja pitkälle tulevaisuuteen asti. Mutta jo tämä kausi Aatun kanssa vetää vähän hiljaiseksi. Tarvitseekokaan minun sanoa enempää - antaa oriin juosta...

6 kommenttia:

  1. Mulle tuli itku-sä kirjoitat niin upeasti Miia!!! Tottakin vielä joka sana!! Upea hevonen mutta sitäkin upeammat omistajat kun ovat varsaansa noin huolella laittanut ja hoitanut....Onnittelut tätäkin kautta!!! Täytyy sanoa että mitäköhän rauhottavaa mun tarvitsee ensi vuodeksi hankkia kun jännitin eilenkin kotisohvalla itseni ihan kipeäksi...HUh!!! Aatu on kyllä hieno mies <3!!! Halauksia koko porukalle!! T: Ylpeä kasvattaja!!!

    VastaaPoista
  2. Niin hienosti taas jälleen kerran kirjoitettu,että tässä sitä ollaan ihan kananlihalla ja tuntuu, ettei mitään järkevää osaa tähän enään kirjoittaa =) Mutta oli Aatu eilen aivan mahtava!! se todellakin lensi siellä takasuoralla, että oli pakko kehoittaa suakin kääntämään katseesi jo vihdoin radalle ;) noh kun kesäkenkäkelit koittavat voi olla, että radanvieressä on yksi totaalijännittäjä lisää ;)

    VastaaPoista
  3. Hienosti menee, jatkaakos Salama missä? Sille varmaan talvikelitkin sopivat? Tsemppiä jatkoon ja toivotaan että ajokelit ois koko talven mainiot!

    VastaaPoista
  4. Miina: Kyllä Aatun juoksut meitäkin jännittää niin valtavasti. En minä pysty juoksuja katsomaankaan, videolta sitten kotona katon miten juoksu todellisuudessa menikään... ;) Just tuolta ravia-sivustolta luin, ettei Aatulla ole juoksupäätä ja mitähän muuta viisaat pelaajat olikaan sinne kirjottanu. Noh, meidän mielestämme se on kyllä aika kivasti köpsytellyt ilman sitä juoksupäätäänkin... Raadollinen raviurheilu ja idiootit nettipelaajat!!!!
    Paljon terveisiä koko teidän porukalle tallia myöten :)

    Merja: Heh, minä tosiaan jännitän aika raakasti omien hevosten juoksuja, enkä millään taho pystyä kattomaan radalle päin (kuten oot varmaan huomannu...) ;) Vilkasin mä sentään radalle sillon takasuoran aikana sun käskystä, mutta varsinaisesti näin lähdön kyllä vasta kotona videolta. Että nauti vain vielä, kun sun kohalla raviurhelu ei oo vielä näin kiduuttavaa. Mutta kohtapa se vuosi vaihtuu ja Viltsukin on jo kolmen... Ja niin sinäkin pääset ihan pian jännittämään omasi puolesta. :)

    Mara: Salama jatkaa varmaakin Oulussa loppukuusta. Sinällään on just niin kummallista, kuinka erilaisia hevoset onkaan; siinä missä Salama tarttee hokit kesälläkin, niin Aatu ei siedä niitä ees talvella... Jatkuvaa opettelua, kokeilemista ja toivottvasti myös viisastumista tämä touhu kyllä on... Tsemppiä Santulle kokeeseen Kaustiselle ja onnittelut tätäkin kautta perheenlisäyksestä. :)

    VastaaPoista
  5. Miia; Mää luin kanssa eilen nuo komentit ja kiroilin niitä Markolle!! On se kumma että kateellisten täytyy panetella julkisesti tuolla tavalla ja tosiaan hevosesta joka on 3-v ja aloittanut juoksu-uransa niin upeasti, että harva pystyy samaan!!! Ensinäkin aikamoinen ammattilainen pitäisi olla, että 3-v hevosesta pystyy kahden startin jälkeen sanomaan ettei ole juoksupäätä!!Varsinkin kun hevonen on ollut 2 ja 3 ja juossut 35.7 kolme vuotiaana!!!Mä tuun tollasista niin kiukkuseksi, että huh!!!!Turhaa sekin kun antaa kateellisesten jutella ja katsella ensi vuonna tai jatkossa kenellä on juoksupäätä ja kenellä ei!!Me tiedetään, että Aatu on upea hevonen ja jo nyt todistanut olevansa tosi juoksija ja mitä se enää jatkossa todistakaan niin sitä voi vain arvailla!! Nyt rintapystyssä ja ylpeänä kohti ensi kautta ;)!!!

    VastaaPoista
  6. Miina: Älä muuta sano, netissä on niin hemmetin viisaita neuvojia ja arvostelijoita! Vaikka nuo kommentit saakin jättää omaan arvoonsa, niin kyllä ne silti suututtaa! Mutta onhan se hyvä että näin viisaita ihmisiä on olemassa, jotka näkee heti kättelyssä kellä on juoksupäätä ja kellä ei. Ja minä kun oon luullut, että se kehittyy vasta starttien myötä, kun hevoset oppii kilpailemaan... Ja joskus tuntuu, että kun nämä nettipelaajat ovat niin fiksuja ja taitavia, niin tervetuloa vain joku aamu laittamaan Aatulle riimu päähän ja viemään sen tarhaan. Kädelle eivät tohtis koskea, mutta arvostelemaan kyllä pystytään. Huoh. Anteeksi vuodatukseni... Mutta kyllä helpotti. ;)

    VastaaPoista