Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



23.12.2010

Hyvän Joulun Toivotus













Vuoden 2010 joulun aatonaattona pakkasmittari näyttää Toholammilla jokseenkin tylyjä lukemia; -29,0. Tämän vuoden joulusta on siis tulossa paitsi valkoinen myös kylmä. Olen kyllä sitä mieltä, että talven täytyy tuntuakin talvelta, mutta moiset lukemat ovat jo vähän ylihyydyttäviä...

Hevosille kuuluu ihan hyvää. Salama kävi 1,5 viikkoa sitten Laukaan klinikalla esittelemässä vinossa juoksemistaan eläinlääkärillekin. Mutta jossakin määrin turha reissu oli, sillä vinouden perimmäinen syy tuskin selvisi tuon reissun perusteella kenellekään. Taivutuskokeissa Salama oli täysin oireeton kaikista jaloistaan (!!!), ajossa tamma näytti eläinlääkärin mielestä hyvältä, röntgenkuvat olivat edelleenkin puhtaat - ja vaiva siis edelleenkin tuon kaiken tutkimisen jälkeenkin selvittämättä. Hohhoijaa. Vähän jo kuulosti, ettei eläinlääkärin mielestä Salamalla tarvitsisi muuta kuin päästellä kilpaa, mutta kun aikani jankutin, että "joo, minunkin mielestäni hevonen on paremmalla mallilla kuin aikoihin, mutta kun tämä vinous on nyt kuitenkin ihan uusi ongelma, ja joo, ne takaset on tosiaan nyt paremmassa kunnossa, joo se ravaa takapäälläänkin kyllä nyt paremmin, mutta kun se on nyt jostain kuitenkin kipeä. Ja joo, hevonen on nyt niin lähellä, ettei se olisi hyvä, mutta kun se ei nyt kuitenkaan ole aivan priima. Ja joo, se juoksee kyllä näilläkin vaivoilla, mutta kun se ei oo hevosen täydellistä luonnetta kohtaan nyt ollenkaan oikein". Nyt tähän kirjoittaessani kuulostaa aivan siltä, kuin olisin ollut jotenkin vaikea asiakas tai jotain. :D Mutta kun tosiasia vain on se, että minä tunnen hevoseni miljoona kertaa paremmin kuin eläinlääkäri tunnin tutkimisen perusteella, joten kun aikani kertasin hevosen taustoja ja nykytilannetta, niin eläinlääkärikin lopulta alkoi miettiä hoitoja. ;) Salama sai muutamaan niveleen piikin ja suonensisäisesti Tildren-lääkityksen. Jotenkin klinikkakäynnin jälkeen on kuitenkin ollut sekavat tunnelmat. Tietenkin on loistava asia, ettei Salamasta löytynyt suurta vikaa, mutta jonkin pikkuvian siitä kyllä olisi mieluusti voinut diagnosoida. Hermostuttaa, että jos nykyiset hoidot eivät auta, niin mistä vinouden syytä sitten lähdetään etsimään...? Miksi hevonen, joka juoksentelee nykyään tarhassakin niin iloisen oloisena sitten menee raveissa juostessa kurveissa kieroksi? Miksi miksi miksi? Eläinlääkärin mukaan Salamalla saisi jo päästellä kilpaa ensi viikosta asti menemään, mutta kyllä tamma nyt saa hetken aikaa treenailla vain Aatun seurana kotioloissa lumisista metsämaisemista nauttien.

Aatu on ollut ahkara treenimies viimeisen kuukauden. Oripoika on juossut pitkää 13-18 kilometrin lenkkiä viidesti viikossa ja on hyvällä huumorilla työnteossa mukana. Pakkasta on ollut jo pitkään, mutta iskä on ollut Aatun kanssa armottoman säntillinen ja lenkit on kyllä tehty kelillä kuin kelillä. Mutta onhan tämä talvi jossakin määrin mielestäni ratkaiseva treenijakso ensi vuotta ajatellen. Joten on sitten kyllä treenattukin. Salama on ollut Aatua paljon helpommalla klinikkakäynnin ja ehkä vähän pakkastenkin takia... Minä kun päätin, että ei meidän yli 20 asteen pakkasessa tarvitse keuhkoja hajoittaa. Mutta kieltämättä jonkinlainen kriisi on nyt menossa, kun tamma on ollut viisi päivää ajamatta... ;)

Toivon mukaan huomenna pakkaslukemat olisivat hieman armollisemmat ja pääsisimme hevosten kanssa perinteiselle aattoaamun lenkille kulkusten kilkattaessa joulutunnelmasta nauttien. Joulupäivänä minä suuntaan töihin, mutta tapaninpäivänä saadaan toivottavasti taas jatkaa hevosharrastamista. Tallissa jaksoin tänään vähän viritellä joulun rekvisiittaakin ja siinä sivussa näpsittiin Nikon kanssa muutamia kuvia.

On aika toivottaa teille kaikille: Rauhallista ja tunnelmallista joulunaikaa sekä ikimuistoisen ihanaa uutta vuotta 2011.

toivottavat: Miia, Salama ja Aatu

1 kommentti:

  1. Hauskaa Joulua teidänkin porukalle!
    Mulla jäi ekaa kertaa talli koristelematta =( Harmittaa hirveästi. Mutta ensi vuonna sitten paremmalla ajalla ja silleen ;D
    Hieno homma ettei Salamasta löytynyt vikaa - tavallaan. Mutta toivotaan että se nyt joko a) suoristuu tai b) kertoo mistä se vinous johtuu ;O)

    VastaaPoista