DERBYFINAALISSA!!!!!!

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Kulunut viikko on ollut vähintäänkin sekava, mieleenpainuva, täynnä tunteita ja uusia elämyksiä. Raviurheilussa kaikki todellakin on mahdollista.

Torstaina piti olla Aatun 5-vuotiskauden suuri päivä. Päivä, jota varten Derbyn osallistumismaksuja on maksettu varsasta saakka, jota varten viimeisten kuukausien kilpailuttaminen on suunniteltu, samoin kuin klinikkakäynnit, kengitykset ja hiitit. Päivä on ympyröity kalenterista jo aikapäiviä sitten ja työvuorot järjestetty niin, että silloin kaiken onnistuessa olisi mahdollista päästä Aatun kanssa Jyväskylään. Pieleen menneen Kokkolan viimeistelystartin jälkeen kuluneet kaksi viikkoa on töitä yritetty vielä entisestään tarkentaa ja tehostaa. Oli hienosäätöjen aika. Perjantai-iltana Jyri kävi kengittämässä Aatun. Maanantaina ori hiitattiin Salaman kanssa Kaustisella ja hevoselle kokeiltiin ensimmäistä kertaa martingaalia. Jotain naksahti kohdalleen. Viimeiset päivät olivat täynnä jalkojen käärimistä, varusteiden puunausta ja hevosen normaalia tarkempaa syynäystä. Tuli torstai. Aatulla käytiin aamulla kevyt lenkki kotona. Hevonen oli rauhallinen. Ihmiset eivät. Jännitti. Klo 13 aikaan lähdettiin Aatun kanssa kohti Jyväskylää. Kohti Derbykarsintoja, jossa vastassa olivat ei enempää eikä vähempää kuin ikäluokan parhaat suomenhevoset.

Ja kuten kaikki varmasti tässä vaiheessa jo tietävät Jyväskylässä koettiin yksi Suomen 2000-luvun raviurheilun suurimmista fiaskoista. Rata oli täysin kilpailukelvoton. Hevoset upposivat pehmeään hiekkaan vuohisia myöten. Vellu kahlasi hiekassa Aatulla kolme kierrosta lämmitystä, tuli pois ja sanoi, että lähdetään kotiin. Jokainen radan nähnyt saati siellä lämmitystä ajanut oli täysin samaa mieltä. Nyt leikittiin hevosten terveydellä. Vaikka kyseessä oli vuoden suurimman ikäluokkalähdön karsinnat, laittoi radan kunto miettimään, riskeerataanko siinä ajamalla mahdollisesti koko hevosen loppu-ura? Ravien peruuttamispäätös oli täysin oikea, mutta silti tapauksena täysin uskomaton. Asia on puhuttanut ihmisiä loppuviikon tiiviisti ja haluan liittää tähän IS ravisivuilta hienon Rätyn kommentin Killerin katastrofista:

"Killerin raviradalla on tällaisten näyttöjen jälkeen perustavaa laatua olevan kriisipalaverin paikka. Derby on radan koko vuoden ylivoimaisesti suuripalkintoisin kilpailu, ja sen karsinnat jäivät nyt ajamatta ainakin ajallaan. Kuinka lie käy finaalin, jonka pitäisi olla ohjelmassa jo yhdeksän päivän kuluttua? Tämän pahemmin ei voi ravirata urheiluasioitaan sählätä.

Kaviouran pilanneen Neste Rallin erikoiskokeen jälkeen Killerillä oli lähes kaksi viikkoa aikaa saada baana ravikilpailujen vaatimaan kuntoon. Siis 13 päivää! Siinä ajassa tekee radalle vaikka kokonaan uuden pinnan, jos vain on halua. MM-rallia on ajettu Killerillä monta kertaa aikaisemminkin, joten nelipyöräisten jättämät jäljet eivät voineet tulla minkäänlaisena yllätyksenä. Silti asiaa ei hoidettu.

Suurempaa väliinpitämättömuuttä hevosia ja niiden taustajoukkoja kohtaan on mahdoton kuvitella. Radan johdon selitykset on erittäin hauska kuulla. Jälkipyykkiä maksimaalisesta munauksesta pestään varmasti vielä pitkään. IS / Mika Räty"

Aatu Kokkolassa. Ja kohta Derbyssä!

Kotimatka sujui melkoisen ihmetyksen ja täydellisen puhelinrumban keskellä. Me olimme kotona vähän klo 22 jälkeen. Vain noin puoli tuntia aikaisemmin meille tuli varma tieto siitä, että Derbykarsinnat juostaisiinkin seuraavana päivänä lounasravien jälkeen Mikkelissä.

Ravi-ihmiset venyvät jatkuvasti uskomattomiin suorituksiin, mutta perjantai oli vielä jotain vielä käsittämättömämpää. Killerin sirkus aiheutti derbykarsintoihin paikka- ja aikamuutoksen, mutta ravi-ihmisethän nielevät kaiken tämän eikä vekslaaminen aiheuttanut karsintalähtöihin kuin muutaman lisäpoisjäännin. Mutta hevosten taustajoukot tekivät takuulla jokaisella suunnalla valtavan työn. Vaadittiin varmasti lukuisia työasioiden järjestelyjä, hevosten hoito-, kuljetus- ja ohjastusjärjestelyjä, mutta niin vain Derbykarsintahevoset Mikkeliin seuraavaksi päiväksi jälleen kuskattiin. Minä jouduin perjantaina normaalisti töihin ja derbykarsinnat jäivät omalta osaltani näkemättä. Mutta hattua nostan iskälle, joka lähti Aatun (ja Askon) kanssa kuitenkin Mikkeliin ja Vellulle, joka myös lähti ajamaan Aatua Mikkeliin, vaikka hänen pitikin olla sitten jo illalla olla Haapajärvellä ajamassa kilpaa. Silti suurin huolenaihe oli hevonen. Aatu oli matkustanut torstain Jyväskylän reissulla jo yli 500km ja Mikkeliin oli meiltä vielä yli 300km matka. Hevonen otti kopin kyytiä vuorokauden aikana siis lähes 900km ennenkuin se edes pääsi juoksemaan kilpaa. Jossakinhan sen täytyi tuntua ja näkyä.

Ja näkyihän se kuulemma ainakin hevosen käytösessä raveissa, jossa se nukkui (!!!) valjastuskatoksessa pää polvissa roikkuen. Lämmityksessä ori oli ollut jäykän ja haluttomankin oloinen. Mutta kaikeksi onneksi startissa kaikki meni aivan täydellisesti. Aatu ei tehnyt virheaskeltakaan. Se avasi auton takaa kuin ravihevoset ja pääsi kolmanteen pariin ulos. Ensimmäisellä takasuoralla edestä laukkasi hevonen ja Aatu sai matkata loppumatkan toisessa ulkoparissa. Vellu ei pyytänyt hevoselta yhtään mitään ja se tuli täydellisen juoksun ja hienonhienon säästöreissun jälkeen kolmantena maaliin Elmoorin ja Tärpätin jälkeen. Siinä se sitten oli. Viisivuotiskauden toive ja tavoite. Vuosikausien unelma. DERBYN FINAALIPAIKKA!

Aatu on uskomaton. Karsintajuoksussa se kirjautti itselleen myös uudet komeat ennätyslukemat 26,9ake. Derbyn finaalipaikka todistaa oriin kuuluvan ikäluokkansa parhaimpiin hevosiin. Se oli jo viime vuonna vähän keskeneräisenäkin Pikkupelimanni-, Oulu Express- ja Kriteriumfinalisti. Tuntuu, että nyt hevonen on Derbyfinalistina vielä astetta ylempänä ja jotakin oikeasti todella suurta. Ehkei se ole vieläkään aivan täysin valmis, mutta matkalla huippuhevoseksi Aatu kuitenkin on.

Seuraavan viikon tavoite on vain ja ainoastaan saada pidettyä hevonen ehjänä lauantaihin asti. Vielä ei ole selvillä juostaako finaali Jyväskylässä vai Tampereella, mutta eiköhän se viikon aikana selviä. Aatu ei lähde lauantaina raveihin yksin, sillä myös Salama on mukana 75-lähdössä. Sillä on kovannäköinen ryhmäajo ja yllätys yllätys, huonoin mahdollinen lähtöpaikka 12. En ymmärrä, miten sillä voi olla näin huonoa tuuria lähtöpaikkojen arvonnassa juuri näissä 75-sarjoissa; Rovaniemi 8, Mikkeli 7 ja nyt Jyväskylä 12. Mutta olkoot. Tamma tekee taas kaiken mihin se pystyy, mutta nämä lähdöt vain ovat niin kovia, että menestys on kyllä juoksunkulustakin kiinni ja siihen nähden lähtöpaikoilla on valtavan suuri merkitys. Lauantaina tulee olemaan meidän tallin raviurheilun suuri päivä. Tallin molemmat starttihevoset juoksevat 75-lähdöissä - ja toinen siinä päivän kaikista ylimmässä!