Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



28.8.2012

Derbypäivä

 

Nyt se suuri päivä on sitten koettu. Yksi kaikkien aikojen upeimmista ravipäivistä. Unelma, josta niin moni haaveilee, mutta harva saavuttaa. Meillä oli kunnia saavuttaa tuo vuosien suuri unelma ja olla launtaina Derbyssä mukana oman hevosen kanssa.

Viimeinen viikko oli yhtä jännittämistä. Jännitti, pysyykö Aatu terveenä lauantaihin saakka, pysyykö  startissa myös oleva Salama terveenä lauantaihin asti - entä pysyvätkö ihmiset järjissään lauantaihin saakka. Hermostutti, mikä voisi mennä pieleen tai mikä ei voisi mennä pieleen. Pää oli täynnä muistilistoja. Välillä oli niin huono olo, ettei tiennyt miten lauantaihin asti selviää. Ja välillä piti koittaa sanoa itselle, että tästä kaikesta on haaveiltu niin kauan, että nyt tästä kaikesta ihanuudesta ja kamaluudesta pitää osata myös nauttia. Hevosurheilusta oli hienoa lukea Derbyhevosten esittelyt. Ja sitten taas tympäsi lukea ja kuunnella jatkuvia ennakkosuosikkien ylistämistä. Tuntui, kuin koko Derbyyn ei olisi muita hevosia tulossakaan. Ihan kuin kaikki muut eivät olisi lainkaan tähdänneet ja virittäneet hevosiaan finaalia varten. Toki joillakin oli pakko olla ennakkosuosikin paineetkin niskassaan, mutta finaalissa oli silti kaksitoista hevosta. Kaksitoista hienoa ikäluokkaihmettä. Kaksitoista. Ja kaikilla mahdollisuus voittaa koko kilpailu. Myös meidän Aatulla.

Unelmaa elämässä

Lauantai oli kamalan sekava aamu. Olin melkein unohtanut, millainen härdelli on starttiaamuna yrittää puunata kaksi hevosta hienoksi (ja nyt ihan erityisen hienoiksi...), muistaa kahden hevosen kaikki asiat, pakata ja vähän purkaakin. Pakata taas vähän lisää. Letittää ja purkaa. Letittää ja vähän kiroilla. Kelvatkoon. Iskä kävi Aatulla vielä lenkillä, joten valjaitakin sai puunata kuntoon vielä aamun aikana. Kaikkia hermostutti. Hevoset olivat kuitenkin onnellisia, kun saivat lähteä matkaan kahdestaan. Samua taas ei tuntunut haittaavan, vaikka se jäi yksin tarhaansa. Pääasia, että oli heiniä. Ja pallo. Kavereista viis.

Historiallinen ravireissu kohti Jyväskylää alkoi 11.15. Kaksi hevosta kyydissä, 75-ravit, molemmat 75-lähdöissä, toinen ikäluokan pääkilpailussa. Tämän ylemmäs ei enää meikäläiset voi tässä harrastuksessa päästä! Tässä oli parhain mahdollinen kiitos vuosien työstä, valmentamisesta ja huolenpidosta.

Killerille saavuttua piti käydä ensimmäisenä tarkistamassa radan kunto. Ja katsos vain, kun siellä nyt oli jotain vaivauduttu tekemäänkin, niin rata olikin saatu näyttämään raviradalta eikä hiekkalaatikolta. Kuinka yllättävää. Eipä sillä, että Killeri olisi mitään sympatiaa vieläkään karsintahässäkän jälkeen ansainnut, mutta nyt sentään ravit päästiin ajamaan rataolosuhteissa, millaiset ne Derbypäivänä piti ollakin. Sitten alettiin sähläämään valjastuskatosten kanssa. Lähtöjä oli 13, hevosia paljon ja katoksia liian vähän. Katokset oli jaettu kolmellekin hevoselle, joka ei onnistunut kyllä sitten lainkaan. Veinkin Salaman sitten kopin perään, jotta edes Aatu saisi riehua rauhassa katoksessa. Ja taas muistin olla onnellinen siitä, että edes toinen hevonen osaa käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa. Varikollakin tuumasi olla vähän kiire kahden hevosen kanssa. Etenkin, kun Aatu oli taas mallia virtahepo... Kiitos siis Miinalle, Markolle ja Merjalle, jotka kävitte auttamassa!


Salamalla oli seitsemäs lähtö, kolmas seiskaviiskohde. Ja edelleen siis se rata 12. Lämmityksessä hevonen näytti hyvältä, mutta lähtö oli hirvittävän kovatasoinen eikä huonoimmalta mahdolliselta lähtöpaikalta ollut missään vaiheessa paljon sanomista. Salama juoksi koko matkan kaukana kärjestä, jossain 5.-7. parissa ulkona, eikä parantanut asemiaan missään vaiheessa. Esitys oli tasapaksu, eikä hevonen vain tuona päivänä riittänyt korkeammalle. Maalissa tamma oli yhdeksäntenä ajalla 28,0ake. Lähdöt ovat valtavan kovia, eikä ravivarmuus ja tasavauhtisuus enää näissä lähdöissä riitä menestyksen avaimiksi. Salama oli kuskinkin mukaan hyvä oma itsensä, mutta totuus on, että näissä sarjoissa menestyäkseen se tarvitsisi sekä loistopaikan että lisää vauhtia. Ensimmäisen näistä saa ehkä joskus tuurilla, jälkimmäisen toivottavasti vielä iän myötä.


 
 
Salaman lähtö kokoontumisvaiheessa auton taakse
 
Startissa.

 
Aatu lämmityksessä
Aatu oli ollut omassa lämmityksessään hyvänoloinen ja rennonnäköinen. Kieltämättä jotain odotuksiakin alkoi olla. Lähtö läheni. Ja sitten. Se tunne, kun hevoset kutsutaan esittelyyn sadan metrin välein. Derby 2012. Maan 12 parasta viisivuotiasta suomenhevosta. Ja joukossa meidän Aatu, joka näytti niiiiiin hyvältä. Niinkuin kaikki muutkin osallistujat. Jokainen oli upea. Ja täytyihän niiden olla. Parhaat olivat paikalla. Minuutit matelivat, mutta lopulta hevoset kutsuttiin lähtöauton taakse. Ja siitä se sitten lähti. Auto irtosi. Kärki avasi lämminverivauhtia, Aatu haparoi lähtöön, mikä heikensi sen juoksuasemia. Silti se pysyi koko ajan mukana porukassa, vaikka tippuikin ihan hännille. Näin jälkikäteen lähtöä videolta katsoessa saan kiihdytysvaiheesta kuitenkin suurta ilonaihetta. Siinä näkee niin selvästi varustemuutoksen onnistumisen ja martingaalin tärkeyden tälle hevoselle. Aatu heittää päätään ylös uudestaan ja uudestaan, hakee laukkaa ja heittää vielä kerran päätään. Ja sitten melkein näkee, että hevonen ajattelee, perhana, ei se nyt onnistukaan, täytyy varmaan vain juosta... Aatun juoksupaikka oli 5. ja 6. pari sisällä. Toivottoman kaukana. Kärki veti valiovauhtia ja sitten viimeisellä takasuoralla se todellinen pudotuspeli alkoi. Hevonen toisensa jälkeen väsyi ja tuli selkä edellä vastaan. Aatulla olisi ollut voimia vaikka mihin, mutta koko ajan oli joku vetämätön selkä edessä. Kärki karkasi, Aatu joutui vain odottamaan. Pussinsuu pysyi aivan liian kauan kiinni. Kun maalisuora aukeni, hevonen sai vapaata latua. Kaikki oli myöhäistä, mutta hevonen lensi loppusuoran ihan valtavaa vauhtia. Ja ehti kuudenneksi. Hienoa Aatu!!! Tuurit eivät vieläkään olleet täysin kohdillaan, mutta hevonen oli parempi kuin koskaan aikaisemmin. Niin mielettömän hyvä. Kaiken pakittamisen ja hidastelujen jälkeen se kirjautti silti itselleen uudet upeat ennätysluvut 26,0ake. Ja on tämän vuoden Derbykutonen! :) Voiton vei niinikään A.T. Ekolainen Ekoloki! Suuret Onnittelut!

Aatu esittelyyn menossa

Lauantai oli kertakaikkisen ainutlaatuinen ravipäivä. Minua sekä ilahdutti että hämmensi se "fanijoukkomäärä", joka tuli Aatua Jyväskylään kannustamaan, jännittämään meidän kanssamme ja elämään yhdessä meidän suuren unelman toteutumista. Kunpa osaisin kertoa, kuinka paljon se meille merkitsi. Kuviakin on kerrankin paljon, kiitos Merjan, joka jaksoi olla kameran kanssa aina oikealla paikalla! :)


Ai, ketä te olette tulleet kannustamaan?
Paluu arkeen Derbyjännityksen jälkeen on kuitenkin tuntunut ihan mukavalta. Ei sellaista jännitystä olisi kauan jaksanutkaan. Sunnuntaina olin niin poikki, etten oikein ymmärrä vieläkään voiko pelkästä jännittämisestä väsähtää niin kovasti. ;)

Ja sitten loppuun pakollinen purnaus, joka koskee Salaman rata-arvontatuuria. Tamma juoksee perjantaina Ylivieskassa mailin ryhmäajossa. Arvatkaapa miltä paikalta? Tottakai numerolla 12. Jos ei hevonen tästä arvontatuurista kohta jo masennu, niin sitten omistaja ainakin. Tympii.


Aatu ja hermostunut omistajansa ennen starttia



Startissa
 
Toivottoman näköistä. Porukan perällä.
 
Viides sisällä
 
Superkuva! Veljekset Aatu ja Onni!
 
Lähdön jälkeen saatiin seuralaisia ja päästiin dopingtestiin.

5 kommenttia:

  1. Valtavasti onnea lauantain menestyksestä Derbyssä!

    Salamalle pidin peukkuja koko startin ajan mutta aina ei voi onnistua ja tuo teidän tuuri lähtöpaikkojen suhteen on kyllä ihan surkea!

    Aatu oli upea ja on todellakin jo hieno saavutus päästä edes mukaan tuollaiseen juoksuun :)

    Jään innolla odottamaan tulevaa ja seuraamaan otteitanne raviurheilun saralla! :)

    - Fani

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Jo Aatun mukanaolo Derbyssä oli meille ihan valtavan suuri asia ja vaikka juoksunkulku ei oikein suosinutkaan, on derbykutonen suunnattoman iso ilonaihe! :)

      Salama on ollut vähän pettymys viime starteissaan, joskin nuo lähtöpaikatkin ovat todella olleet jo pitkään tämän hevosen kohdalla ihan surkeita. Jospa ne tuurit vielä kääntyisi, kun tarpeeksi kauan yrittää... ;)

      Poista
  2. Onnea!! Kuudes on paremmalla puolella kahdestatoista ja tieto siitä, että paremmalla juoksunkululla hevonen olisi voinut päästä vielä paremmillekin sijoille :)Ja siitäkin saa jo iloita, että hevoset oli kunnossa ja pääsi mukaan...toisilla sekin on välillä niin kaukainen haave :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna!
      On totta, että tässä harrastuksessa oppii olemaan hyvin monenlaisista asioista onnellinen; että hevonen on terve, että sillä on pisteitä niin että se pääsee starttiin, että se pysyy kunnossa starttiin asti, että saa starttiin hyvän lähtöpaikan, että juoksu onnistuu jne. Ja hyvin harvoin käy niin, että kaikki onnistuu samalla kertaa. Vaan periksihän ei saa antaa - vain silloin ne haaveetkin voi saada toteutettua! :)

      Poista
    2. Jep, juuri näin :) Eteenpäin, sanoi mummo lumessa...

      Poista