Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



13.6.2013

Kesälomalla!

Aatun Mikkelin tunnelmia

KESÄLOMA - mikä ihana nautinto! :D Kovin kovin odotettu kuukauden paussi sairaalamaailmasta tarkoittaa aikaa, jolloin saa tehdä sitä, mistä eniten tykkää. Eli hevoshommia. ;) Toivottavasti loman aikana ehtisi näkemään myös kavereita sekä vähän tuunaamaan omaakin pihaa. No, siinä kai sitä jo olisikin suunnitelmia...

Loma aloitettiin kuitenkin hevos- ja vieläpä klinikkapainotteisesti maanantaina, kun Aatun kanssa vierailtiin Tampereen klinikalla. Tätä tarinaa ennen kuitenkin tarvinnee antaa starttiselostus viime lauantailta Aatun startista.

Ylivieska. Melkein kuin kotona siis pääsi ajamaan tällä kertaa kilpaa. Aatulla enintään 30 000€ tienanneiden täyden matkan ryhmä. Ravien viimeinen lähtö. Numero kaksi. Pelisuosikki. Aatu oli ravipaikalla hyvin rauhallinen. Ylivieska oli nyt neljäs startti Aatulle kuukauden sisään, eli tahti on ollut viime aikoina melko tiivis, mutta näin lähellä oleva startti haluttiin kuitenkin ajaa. Jo lämmityksessä Aatu oli kuskin mukaan kovin vasenohjainen eikä siksi niin hyvänoloinen, vaikka minun mielestäni se näytti radalla ihan "normaalilta" Aatulta. Jotenkin ilmassa oli epäonnistumisen tuntu jo ennenkuin lähtö edes oli lähtenyt. Viikkoa aikaisemmin Mikkelissä oli saavutettu "kaikki" mahdollinen ja nyt oltiin liikkeellä vähän liikaakin "millään ei ole mitään väliä" -meiningillä. Tuntui, että ajatus oli vain, että kunhan nyt ajellaan ja kokeillaan ja toivotaan. Lähtökiihdytys oli jotenkin taas kovin epätasainen. Aatu ei tainnut koskaan edes kunnolla keretä lähtöauton siivekkeisiin kiinni ennenkuin auto karkasi edestä pois. No, jättäytymisestä tuli sakot ja ne taisi tällä kertaa tulla ihan aiheestakin. Onnettomasta lähtökiihdytyksestä huolimatta Aatu sai loistopaikan toisesta parissa ulkona. Ensimmäinen kierros saatiin mennä aika verkkaista vauhtia näille hevosille, mutta kilometrin täyttyessä kolmas ratakin alkoi ruuhkautua ja Aatu oli pakotettu lähtemään toisesta parista ulkoa myös reissuun. Hevonen eteni tasaisesti kolmatta pitkin kärkiparia kirittämään. Vaikka Aatu näyttikin jo tuossa vaiheessa aika vinolta, ravasi se hyvin ja vielä 400 metriä ennen maalia luulin sen voittavan koko lähdön. No, näin sitä on ennenkin luultu, että pitäisi kai jo ottaa opiksi. ;) Loppusuoralla Aatu kiri hyvin voittokamppailuun mukaan, kunnes se sata metriä ennen maalilinjaa laukkasi kakkossijalta. Tauluun saatiin tuomio HLO 5 27,0ake. Kuski sanoi Aatun menneen loppusuoralla yksinkertaisesti vain niin toisohjaiseksi että laukkasi lopulta vinouteensa. Osaahan tämä hevonen toki loikkia loppusuoralla muutenkin, mutta kyllä tuo vasenohjaisuus oli Ylivieskassa epäonnistumisen oleellisin syy.  Jos jotakin positiivista pitää näin jälkikäteen startista koittaa sanoa, niin sanotaan nyt sitten vaikka niin, että hevosen hienosta kunnosta kertoo kyllä, että se pystyi Ylivieskassa osallistumaan ihan voittokamppailuun saakka, vaikkei missään nimessä priima ollutkaan. Aatu on vain niin kovapäinen että kantaa vaivansa kyllä melkoisen pitkälle vain omalla luonteen lujuudellaan ja taistelutahdollaan.

Ylivieskan startin jälkeen oli entistä helpottavampaa tietää, että Aatu pääsisi heti maanantaina Tampereelle Kimmon syyniin. Maananatai siis otettiin vaihteeeksi auton kyytiä ja käytiin Teivossa. Aatu on Kimmolle jo monelta vuodelta tuttu hevonen ja viime kevään jalanvetämisepisodia seuranneiden klinikkareissujen jälkeen Aatun taitaa muistaa jo melkein koko klinikan väki. On jotenkin niin helppoa tämä asioiminen nykyään niin Tampereen kuin Kaustisen klinikoilla, kun sekä ihmiset että hevoset ovat kumminkin puolin tuttuja.

Samu

Kimmo sanoi heti aluksi, että 85% todennäköisyydellä Aatulla on vasemman etusen alanivelissä sanomista kerta se menee vasenohjaiseksi kilpailuvauhdissa, mutta ei ravaa huonosti tai puske voimakkaasti oikealle. Taivutuskokeiden perusteella juuri vasemman etusen alanivelissä oli eniten taivutusarkuutta, mutta taivutuksen jälkeenkin ori juoksi narusta juoksuttaessa silti hyvin. Vasen etunen puudutettiin vuohisesta alaspäin, jolloin taivutusarkuuskin väheni huomattavasti. Loppujen lopuksi taivutusreaktioiden perusteella Aatulta piikitettiin vasen etuvuohinen- ja kavionivel, molemmat etupolvet, oikea takakinner sekä molempien takapolvien nivelsiteet. Myös suussa oli reilusti piikkejä, mikä tahtoo olla Aatun suuhun olla aika tyyppiongelma säännöllisestä hammashoidosta huolimatta. Taas kerran sai lähteä hyvillä mielin monen tunnin tutkimisen jälkeen Teivosta kotimatkalle, kun tiesi, että hevonen on tarkistettu ja hoidettu läpi. Treenissä ja kilpailuttamisessa saa toki palata normaalirytmiin pian, mutta odotettuihin juhannusraveihin ei nyt doping-varoaikojen takia Aatun kanssa päästä. Mutta onhan hevonen toki kovastikin jo muutaman viikon hengähdystaukonsa ansainnut.

Starttirintamalla liikahtaa seuraavan kerran sitten Salama. Tamman kanssa olisi meininki suunnata sunnuntaina Härmään raveihin. Koskaan aikaisemmin en olekaan Härmän raveissa käynyt, mutta nyt toivottavasti päästään Salaman kanssa kokemaan tämänkin kesäraviradan tunnelma. Salamalla on neljäs lähtö, tasoitusajo, paalulta numero seitsemän eli juoksuradan paikka. Vastustakin kyllä on, vaikka miten kesäraviradalla ollaankin. Toivotaan, että Salama on yhtä urhea kuin Kajaanissa tai Vaasassa, niin kyllä se johonkin asti roikkuisi muiden mukana.

Samun elämään ei kuulu mitään kovin mullistavaa. Hiiteillä se on käynyt totuttuun tapaan Kaustisella kahdesti viikossa ja välipäivinä sitten tarhaillut, pelannut omia pallopelejään tai leikkinyt minun ratsuprojektiani. Siinäpä sitä yhdelle kolmevuotiaalle jo onkin "kesälomatekemistä". ;)


Aatun ajatusmaailman ymmärtämisyrityksiä... ;)

5 kommenttia:

  1. Härmään kannattaa varata omat eväät mukaan, ellei elä makkaralla ja karkilla.. Itse en fanita makkaraa, ja niin hyvä kesärata kun tuo muuten on, niin jostain kumman syystä vuodesta toiseen siellä myydään vain makkaraa ja pullaa + paikalla on erillinen karkkimyyjä yleisökatsomon luona.

    Jos teillä ei ole katosta, kannattaa ajaa auto radan keskelle, siellä on reippaasti tilaa parkkeerata ja kävelyttää, ja keskikentällä olevalta "vallilta" saa sekä katseltua, että valokuvattua loistavasti.

    "Vinoustutkimuksesta" oli kiva lukea, ja odotan mielenkiinnolla myös hoidon tuloksia, jos saisi jotain vinkkiä myös tuohon meidän pollen mystiseen ollako-vai-eikö-olla vinoiluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos näistä vinkeistä ja käytännön ohjeista Härmän raveja koskien. :) Loppupelissä ratakin löytyi ihan näppärästi, kun saatiin ohje, että "se on ihan siinä vesitornin juurella".
      Auto ajettiin tosiaan radan keskelle ja siellä olikin hyvin tilaa. Tuntui melkein, että se "oikea" varikko valjastuskatoksineen olikin sitten loppupelissä tosi ahdas. Mutta rata oli kesäradaksi tosi hyväpohjainen ja muutenkin oli leppoisa meininki niinkuin kesäraveissa toki pitääkin. Tuo valli keskellä rataa oli aika hauska, sen päältä tosiaan oli hyvät näkymät. :D Ja tiiätkö, vaikka minä voinkin elää tuolla makkaralla, karkilla ja kahvillakin niin nyt varikon puolelta ainakin sai mun käsittääkseni sämpylääkin. :)

      Hyvä jos toisetkin saa vinkkejä ja ahaa-elämyksiä meidän klinikkareissuraporteista. :D Maanantaina Aatu on Kaustisella startissa, joten siellä nyt viimeistään näkee, onko toisohjaisuus entinen vai nykyinen ongelma...

      Poista
    2. Jep, "oikea" varikko on tosi ahdas, nyt vielä ahtaampi, kun radan ja vt19 väliin rakennettiin aikanaan se joku teollisuusrakennus. Sitä ennenhän radalle oli vieläkin helpompi löytää, kun sai suoraan Seinäjoentieltä kääntyä sen hyvän maamerkin, vesitornin kohdalta :D

      Oijoi, Härmä on kehittynyt! :D Olenkin vuodesta toiseen ihmetellyt, miksei siellä myydä sämpylöitä (joilla minä taas puolestani elän yhden ravipäivän kevyesti :D).

      Poista
  2. Hyvä Salkkari, onnea kakkosesta :)

    VastaaPoista