Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



17.5.2016

Takaisin voittamaan

Hyvät hevoset tulevat aina takaisin.
 
Aatukin tuli.  


Ja palasi takaisin voittajakehään asti.
 
 
Mulla oli kamera Seinäjoella mukana. Mutta onneksi mun maailman parhaat kaverit hoiti kuvaamisen kotikatsomoista käsin. Kiitos Heidille ja Merjalle huikeista kuvakaappauksista. :)

Ensimmäistä, kulunutta kliseelausetta on täytynyt jankuttaa lähinnä itselle viimeinen vuosi. Ihan aina oma uskokaan ei ole tainnut riittää. Paitsi iskällä. Hän on jankannut koko talven ajan, että Aatu tulee vielä takaisin. Aina en ole jaksanut sitä kuunnellakaan. Mutta Niinhän siinä kävi. Aatu tuli kuin tulikin vielä takaisin tasolleen. Tosin niin ryminällä, ettei oikein itsekään olla asiaa tajuttu. Ajateltiin, että Aatu kuntoutuu kovien starttien myötä, menee kilpailu kerrallaan eteenpäin ja pärjännee ehkä joskus loppukesästä, jos jalka kestää pelissä mukana. Väärin. Aatu palasi sairastauolta muutama viikko sitten seiskakuuskakkosena, laukkaili sen jälkeen yhden startin ja tuli viimeistään nyt tauon jälkeen kolmannessa startissaan takasin. Ja voittajana maaliin.

Kokkolassa Aatua kovasti vaivannut epävarmuus meni varmaan aika pitkälti pehmeähkön radan piikkiin, mutta sai silti meidät vähän huolestumaan. Kengitys on ollut nippanappa sitä mitä ollaan haettu, muttei ihan kuitenkaan. Niinpä Jussin neuvoilla ja Jyrin toteutuksella Aatun etupään kengitystä uusittiin vielä ennen Seinäjoen starttia. Eteen lisättiin ohuet välipohjat ja combikenkiin pienet hokit. Avot. Silloin naksahti jotain kohdilleen. Ainakin hetkeksi aikaa. Viimeisessä hiitissä Aatu oli ollut iskän mukaan parempi kuin ikinä ennen. Ja kotona Aatun koko olemuksesta on jollain tapaa huokunut sekä itsevarmuus että rentous. Seinäjoelle lähdettiin kieltämättä paljon toiveikkaammilla etukäteisodotuksilla kuin noihin kahteen aikaisempaan starttiin.

Seinäjoella Aatulla oli ohjelmassa lähtö numero seitsemän, mikä tarkoitti tällä erää täyden matkan tasoitusajoa, kahtakymppiä pakkia, numeroa seitsemän ja lähtörataa kaksi. Kyytiin kipusi sellainen mies kuin Mika Forss! Eikä olisi uskonut, että hän ajoi Aatua ensimmäistä kertaa, sillä taustatyöt oli tehty niin hyvin, että hän tiesi tarkalleen Aatun kompastuskivet ja vahvuudet. Ja oikeasti kuunteli, mitä meillä oli hänelle sanottavaa. Toivoimme, että Aatu koitettaisiin pitää vain mahdollisimman rauhallisena - ja kaikki tapahtui. Lämmityksessä kolme rinkiä väärinpäin yhtään mitään virittelemättä. Aatu näytti tuossa vauhdissa hyvältä ja saimme lämmityksen jälkeen kuskilta taas vain positiivisia kommentteja ja mietteitä siitä, kuinka lähtö kannattaisi ajaa.

Lämmityksen jälkeen odotukset ehkä hiukkasen nousivat. Etukäteen luvattua sadettakaan ei tullut kuin yhden kuuron verran. Rata pysyi hyvässä kunnossa ja Aatu nuokkui lämmityksen jälkeen varsin leppoisasti katoksessaan. Esittelyn jälkeenkään Mika ei kuumentanut Aatua yhtään minkäänsortin pruuvailuilla. Lähtötouhu on aina se Aatun kompastuskivi. Ja sitä se oli nytkin. Aatu oli kuten aina voltissa vähän hermostuneen oloinen ja kun aja-komento kajahti ilmoille niin hevonenkin tempaisi lähinnä yläilmoja kohti. Alkuräpellys suuntautui enemmän ylös kuin eteenpäin, mutta kuski istui kyydissä hiljaa ja Aatu selvitti ajatuksensa ja askeleensa taas ravikilpailuja vastaamaan. Kärki meni tietenkin jo tuossa vaiheessa kaukana ja Aatu tippui neljänkympin pakkilaisten kanssa samaan kastiin ihan joukon perälle. Ensimmäisellä takasuoralla osallistujaletka oli venynyt jo kovin pitkäksi ja moni muu hevonen oli Aatuakin enemmän laukkapäällä. Toisten epävarmuus tietenkin tällä erää auttoi myös Aatua, joka pääsi kummallisen sujuvasti etenemään tasaisesti kärkeä tavoittaen niin, että oli kierroksen täyttyessä jo toisessa parissa ulkona. Aatu sai siinä tasaisimman juoksun kuin tuo hevonen on ehkä koskaan saanut. Mikan ei koskaan tarvinnut kääntää Aatua ulkoradoille kiriin vaan se sai edetä koko matkan toista rataa. Ensimmäisen kierroksen ajan Aatun ravi näytti ajoittain edelleen epävarmalta, mutta toisen kierroksen hevonen uskalsi alkaa luottamaan omaan juoksemiseensa ja ravi kävi pitkästä, pitkästä aikaa taas niin kuin pitääkin. Viimeisen takasuoran lopussa kuolemanpaikkahevonen siirtyi keulaan ja Aatu sai vapaata latua eteensä ja punnersi keulahevosen rinnalle. Aatu on aina ollut vahva, eikä se ole koskaan jättänyt leikkiä kesken. Eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta. Jo Aatun statistiikka osoittaa, että se  on harvoin hävinnyt kaksinkamppailuja voitosta. Nytkin Aatu nujersi keulahevosen ja venytti viimeisillä metreillä voittoon.

Loppusuoran taistoa

Maalilinjalla Aatu puristi ykköseksi!

Siinä se oli! Jättionnistuminen ja paluu voittokantaan. Aatun edellisestä voitosta on 1,5 vuotta, mikä osaltaan kertoo tietenkin ongelmien määrästä mutta myös kilpailun kovuudesta. Se, että Aatu kykeni palaamaan hankkarivammansa jälkeen vielä tälle, hurjalle tasolle, on minusta ihan käsittämätön suoritus. Ajaksi tuli nyt lähestulkoon volttiennätystä sivuavat valiolukemat 24,8ke! Niin mykistävää. Periksiantamaton, upea taistelija-Aatu. Myös kuski ansaitsee työstään suuret kiitokset ja kunniasanat. Ei ole mikään ihme, että sama mies löytyy ajajaliigan kärkipaikalta. Vakuuttavaa hevosenlukemista, hevosen arvostamista ja täydellistä työtä. Ammattilainen.

Voittajaesittelyyn tulossa

Tyytyväinen Aatu loimituksessa

Aatu ja hieno Powerparkin loimi

Olen onnellinen. Tässä oli kiitos siitä työstä mitä Aatun hankkarin hoitoon ja koko hevosen kuntoutukseen on viimeinen vuosi tehty. Nyt haaveet tuntuvat taas haaveilemisen arvoisilta - siitäkin huolimatta, että tässä jos missä lajissa on opittu elämään vain päivä kerrallaan.

Maailman paras Aatu. Yhdeksännentoista kerran voittajaesittelyssä.

Huikean tästä lajista tekee se, että joskus tämmöiset tavisharrastelijat voivat niitä onnistumisia kokea. Ja voi, kuinka pitkälle nämä onnistumisen hetket sitten kantavatkaan. Aatun kasvattaja Miina Laukkanen ansaitsee tässä vaiheessa eritysonnittelut. Aatu voitti eilen ja tänään Teivossa voittajaesittelyyn kaarsi samaa veljessarjaa oleva Ponnen Sisu. Yllätys - Forss rattailla. Pikkuisen paineita siis perjantaiksi Turkuun Ponnen Suhaukselle - ja edelleen samalle kuskille. Ja samalle kasvattajalle. Ja Kennethille. ;)

 


20 kommenttia:

  1. Hieno voitto, onnea hurjasti!

    VastaaPoista
  2. Paljon onnea voitosta! Olette sen koko porukka todella ansainneet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä menestyksensä on jokainen raviurheilussa sellaista saavuttanut ansainnut, mutta toki tämä Aatun voitto tuntui jotenkin erityisen hyvältä ja tärkeältä.

      Poista
  3. Upeeta!!! Te jos jotkut ansaitsitte tän!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Niin hienoa, että Aatu palasi tämmöisenä vielä takaisin. Huikea hevonen.

      Poista
  4. Onnea vielä, mahtava Aatu! Ja hevonen on loimituskuvissa selkeästi tyytyväisen näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi. Aatu on upea hevonen, onneksi se tuli vielä itse muistuttamaan meitä omasta hyvyydestään. Ja totta, Aatu todella tietää, kun on voittanut ja se kyllä osaa olla ylpeä itsestään. Aatu on muuten niin vilkas hevonen, ettei oikein malta rauhassa seistä sekuntiakaan, mutta odotas, kun se pääsee voittajarinkiin poseeraamaan, niin Aatulla ei yhtäkkiä olekaan mihinkään kiire ja se patsastelisi siinä vaikka kuinka kauan. :D

      Poista
  5. Onnea!! Olipa jännittävä lähtö Aatun alkukoreografioineen ja ekan kierroksen pikkuhaparointeineen, ja kruununa tietysti hienoakin hienompi loppusuoran kamppailu jossa hevonen teki työt, ei kuski Mahtava esitys, nyt peukut pystyssä että Aatun jalat pysyvät kasassa ja teillä on tosi hieno ravikesä taas tulossa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu, Aatunkaan kanssa ei lähdöt ole ihan suoraviivaisia. ;) Lähtötouhut on tälle hevoselle erityisen hankalia ja siinä pitää kyllä kuskin osata olla aika tarkasti ja hiljaa kieli keskellä suuta. Ravi tosiaan oli ekalla kierroksella muutamaan otteeseen haparoivaa, mutta siitä huolimatta koetaan olevamme oikeammalla tiellä kengityksen suhteen kuin ehkä koskaan Aatun kohdalla. Se on hyvin vilkas, herkkä ja siten häiriöaltiskin hevonen, mutta kun kuski osaa antaa hevosen tehdä rauhassa omaa työtään, niin sitä Aatu sitten myös tekee. Aatu ei ole ihan ensimmäisenä väsyviä hevosia. Viime kesä meni ravirintamalla(kin) niin vinksalleen, että nyt todella toivoisi, että tämä kesä päästäisiin harrastamaan siten kuinka haaveiltaisiin. Toivotaan parasta.

      Poista
  6. Upea Aatu, hieno voitto!! Onnea!!!

    VastaaPoista
  7. Paljon onnea voitosta koko teidän porukalle! ��

    VastaaPoista
  8. Olipa mahtavaa lukea täältä voitosta, onnea!! :)

    VastaaPoista