Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



22.4.2011

Pääsiäinen

Pääsiäisviikon kunniaksi aurinko on porottanut Keski-Pohjanmaallakin kuin kesällä konsanaan. Alkuviikko on mennyt töissä ikkunasta aurinkoa katsoessa (aina kun on kerennyt), mutta nytpä alkoi minullakin pääsiäsvapaat ja pääsee kunnolla töihin taas harrastusrintamalla. Se on ainakin tullut jo nyt kevään aikana selväksi, että tekemisen puutetta ei ainakaan ole, kun pihassa seisoo kolme hevosta. Kaksi täysipainoisesti treenattavaa ja yksi opetettava versio. Mutta minun mittakaavassani mikään ei ole niin hienoa, kuin värkätä pitkät ja valoisat kevätillat omien kopsujen kanssa lintujen viserrellessä tallin pihalla. Onni on niin yksinkertaisia asioita; arkipäiviä ja hevosenhajua... :)

Pääsiäinen on suurelta osin pyhitetty meillä hevosille, joten tänään aloitettiin pääsiäis"juhlinta" sitten tosissaan Samun opetuksella. Titan avustuksella päästiin viikon tauon jälkeen ajamaan Samulla takaa. Eipä ollut taaskaan suurempia ongelmia, varsa vaikuttaa vain nauttivan kun pääsee töihin. Samu vaikuttaa ajohommissa olevan melkoisen virtava, mutta myös äärimmäisen rohkea. Sen ei tarvitse kyttäillä postilaatikoita, polkupyöriä, roskapönttöjä tai mitään muutakaan turhaa. Ei se kyllä varmaan edes ehdi, kun sen on miljoonaa vain köpöteltävä eteenpäin. Ohjaustakin se tuntuu kummasti jo toisen takaa-ajokerran jälkeen ymmärtävän. Ja kun Samun omistaja on sitten sitä hieman hätäistä sorttia, niin tämän toisen ajo-opetuskerran jälkeenhän iskän mielestä Samu oli valmis ottamaan kärryt peräänsä. No, ei kai siinä muu auttanut, kun tuumasta toimeen ja pikkuvarsalle kärryt perään ja herra-omistaja kyytiin. Pöh, ei mitään jännitystä. Käytiin lenkki kiertämässä Samun kanssa kärryt perässäkin ja sehän vain lompsutteli menemään sen oloisena, että hah, vihdoinkin minäkin pääsen oikein aikuisten hevosten hommiin. :) Kummallista, kuinka fiksusti meidän projektivarsa ajohommiin onkin suhtautunut ja kuinka kovasti se nimenomaan nauttii, kun pääsee "töihin". Ajoharjoittelun jälkeen Samu pääsi pesulle, joka alkaa olla jo noin kymmenennen pesukerran jälkeen aika tuttua puuhaa. Nyt varsinkin, kun tarhat ovat toistaiseksi rapakkoa, on joka ilta Samukin saanut ainakin kallisarvoista jalkojenpesuharjoittelua, vaikkei joka päivä koko hevosta jaksakaan läträtä puhtaaksi. Eihän se varsojen opettaminen ole kuin tavallisten asioiden tekemistä ja hevosen tavoille oppimista. Eikä se taas vaadi ihmisiltä mitään muuta kuin rutkasti aikaa. No, pesun jälkeen Samu pääsi vielä harjoittelemaan traileriin lastausta ja kuljetusta. Salama joutui taas lapsenvahdiksi kopin kyytiin näyttämään Samu-sammakolle kuinka kyydissä oikeasti tulisi käyttäytyä... Tämä touhu ei sujunutkaan aivan niin yksinkertaisesti kuin ajo-opetus tähän saakka on onnistunut. Koppiin varsa kyllä saatiin ruuan avulla houkuteltuna, mutta täytyihän sen sitten kerran pistää kopissa istumaan ja kolmesti kiivetä puomin päälle jo tuossa kilometrin matkustusharjottelun aikanakin... Hohhoijaa. Salama katseli vieressä tyynen rauhallisena varsan riekkumista ja välillä näytti sanovan, että koita nyt tollo olla jo rauhassa. Samun kanssa suurin ongelma onkin juuri tuo sen pystyyn hyppiminen, jota ei kyllä helpota yhtään se, että se vaikuttaa pitkien jalkojensa kanssakin olevan kamalan notkea ja nopealiikkeinen... Kopissa pystyyn ei paljon kärsi hypellä, muuten voi käydä pahimmillaan kyllä todella huonostikin. Mutta eihän se auta kuin harjoitella ahkerasti. Kun lyhemmät kuljetusmatkat alkavat onnistua, niin Samu saa lähteä Kaustiselle harjoittelemaan Aatun hiittireissujen aikana matkustamista. Mutta sitä ennen iskä saa kyllä asentaa jonkin sortin valvontakameran koppiin, ettei mun tartte nyt aivan ruveta vain hevosten kanssa matkustamaan...

Niin mukavaa ja palkitsevaa puuhaa kuin pitkästä aikaa onkin värkätä varsan kanssa, tuntuu arjen treenailut ja hoitotoimenpiteet Salaman ja Aatunkin kanssa nykyään kovin kovin yksinkertaisilta asioilta. Etenkin Salaman pomminvarmuus joka suhteessa on melkoisen " hermoja lepyyttävää"  vastapainoa noille oriiden riekkumisille. Salama on treenaillut ihan normaaliin tahtiin ja meidän hevospääsiäinen huipentuukin sunnuntaihin, kun pääsemme Salaman kanssa raveihin Seinäjoelle. Salkkari starttaa tammasarjassa, lähdössä kahdeksan numerolla kahdeksan. Sunnuntai-iltana tiedetään onko sijalukukin maalissa sama kahdeksan.

Aatulla on kevättä rinnassa ja se todellakin luulee olevansa jonkin sortin kuningas... Ori on treenannut kahdesti viikossa Kaustisella ja alkaa näyttää hiiteissä jo oikeasti hienolta. Tällä hetkellä vaikuttaa, että Aatulle on löydetty oikeat varusteet ja valmennusmetodit. Kilpailukutsujakin on plarailtu, mutta sen pitemmälle ei vielä olla päästy. Huomenissa Aatu hiittailee taas Kaustisella, Salama käy ratsastuslenkillä metsätiellä vähän laukkailemassa ja Samu harjoittelee taas ravihevosen töitä kärryjä vetäen.

Ei käy pitkäksi aika ei, elämä on ihanaa! Kevät on ihanaa! Ja hevosharrastuskin on ihanaa - ainakin toisinaan. :)

6 kommenttia:

  1. Nyt kyllä Salamalla paikka ottaa tammasarjan voitto, vastus ei ollenkaan pahan näköinen! Taidetaan huomen jäädä kattoon sen lähtö, toivotaan että saatte tuoda sen hippoksen loimen koristaan teidän tallin seinää:)

    VastaaPoista
  2. Olipas huonoa tuuria! Salama oli jo nousemassa kärkitaistoon kun laukka yllätti. Pidetään nimi mielessä, voi olla hyvä pelikohde tulevissa kilpailuissa ;)

    VastaaPoista
  3. Rahasija oli tullut, onnea siitä! :)

    VastaaPoista
  4. Sitä lähdetään sitten oikein tuplakalustolla kohti Ylivieskaa!! Toivotaan että tulos on sen mukainen eli totosijoin 2-0-0 29,9 molemmille ja 1700€ heinärahaa =)

    VastaaPoista
  5. Onpas mulla venähtänyt tämä vastaaminen näihin kommentteihin, pahoitteluni.

    Mara: Teoriassa oli tietenkin kaikki mahdollisuudet onnistua Seinäjoen tammasarjassa, mutta eihän mikään sitten todellisuudessa mene raviurheilussa sinne päinkään. Huoh. No, tammasarjan loimen metsästys jatkukoot vielä tämän vuoden. :D

    Petu: Laukka harmitti kyllä ainakin omistajaa aidan vieressä oikein tosissaan, kun Salaman piti niin hyvistä asemista ponkasta hypylle... Mutta ei ollut Salaman uran ensimmäinen eikä viimeinen laukka. Joka kerta ne vain tulee vääriin startteihin. ;)

    Laura: Kiitos, sinähän olit tarkasti ravituloksia seurannut. :) Hyvä hyvä.

    Anonyymi: Jos kaikki menee vielä viikon verran suunnitelmien mukaan, niin Ylivieskaan todellakin lähdetään kahden hevosen voimin. Aika mahtavaa! Tuskin tulokset on kuitenkaan aivan noin loisteliaat kuin ehdotit. ;) Mutta toivotaan kuitenkin ehjiä juoksuja ja hyviä suorituksia.

    VastaaPoista
  6. no ei se kaukana tuosta ehdotuksesta ollut, onnea vielä =) ja ens kerralla sitten se tuplapotti

    VastaaPoista