Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



2.5.2011

Kaksin Keskiseen

Täytyy kirjoittaa edellisen valitusvirren jälkeen aivan uusi teksti iloisemmistakin ja paremmin sujuvista hevoshommista. Nimittäin meidän ravihevosistamme! Näitä kahta ravihevosta voi katsokaas sentään kuljettaa, minne haluaa ja miten haluaa. Ja onhan niitä toki kuljetettukin koko kevät Lampin ja Kaustisen väliä. Tällä hetkellä tuntuu, että tehdyt työtunnit ovat menneet jossakin määrin talteen. Siitäkin huolimatta, että puhutaan tuhansista työtunneista ja tuhansista treenikilometreistä. Paras palkka kaikelle tehdylle työlle on se, että molempien hevosten nimet löytyvät ensi perjantain Ylivieskan ravien lähtölistoilta.

Aatu aloittaa vihdoin ja viimein 4-vuotiskautensa Keskisessä. Ori juoksee Ylivieskassa ensimmäisessä lähdössä isompia, rutinoituneempia ja vanhempia hevosia vastaan, mutta jostain se Aatunkin kausi nyt on vain aloitettava ja nyt on kuitenkin mahdollisuus ajaa melkein kuin kotiradalla.
Herra hevosen kilpailukäyttäytymisestä kukaan ei osaa tässä vaiheessa kautta sanoa vielä yhtään mitään, mutta ihan hyvillä mielin Aatun kanssa kuitenkin Ylivieskaan lähdetään.

Samoissa raveissa meidän minitallia edustaa myös Salama, jolla on iltapuhteena puolestaan viimeinen lähtö ja ihan toivottomat lähtöasetelmat. Kuvittelin, että kun ilmoitan sen vain yhdelle takamatkalle, saisi tamma hyvän lähtöpaikan ja toivottavasti myös suojaisan juoksun. No kuvitelmiksi jäi. Salama starttaa numerolla 14 lähtöradalta 10. Voihan kökköjen kökkö tätä tuuria. No, olkoot Salama nyt sitten vaikka Aatun matkaseurana ja raveissa tukena ja turvana, sillä menestymismahdollisuuksia meillä ei taida tuossa lähdössä olla. Siitäkään huolimatta, että kuskina on sellainen mies kuin Mika Forss. ;)

Salaman viimeisestä Seinäjoen startista voi kertoa sen verran, että keli ainakin oli pääsiäissunnuntaina komea. ;) No ei, Salkkari oli rehti hyvä itsensä, mutta ihan nappiin ei kuitenkaan startti sujunut. Salaman juoksupaikka oli viides pari ulkona, josta se joutui lähtemään kiriin jo kierrosta ennen maalia. Tasaisesti puurtamalla Salkkari kiersikin kolmatta ja oli viimeisellä takasuoralla jo sijalla kolme, kun laukkasi. Ihan turha pysähdyshyppy, jonka myötä kovaa mennyt kärki karkasi horisonttiin ja vaikka Salamakin tuli vielä ihan kohtuutasaisesti loppua, riitti se viidenteen sijaan Oulusta saalistettua ennätystä sivuavalla ajalla 31,8. Totokolmikkoon yltäekseen olisi pitänyt painella tähtivauhtia, joka voi olla Salamalle vielä tässä vaiheessa turhan kylmän kyytiä. Silti takasuoran laukka harmitti todella paljon, sillä kerrankin Salamalla olisi ollut ainakin teoriassa kaikki mahdollisuudet pärjätä. Ja onpahan Salamankin kanssa koettu nyt se, että minun tavallinen tammani on lähtönsä pelisuosikki. :) Näin ne tilanteet vain raviurheilussa elävät... Startin jälkeen tamma puhalsi paljon, mikä tietenkin huolestutti kovasti vainoharhaista omistajaa. Tiedä sitten, mikä puuskuttamisen syynä oli, mutta tällä hetkellä riittää se, että viimeiseen hiittiin Salama on kuitenkin ollut ihan normi-itsensä ja henkikin on kulkenut paremmin. Salama sai myös vihdoin torstaina kevyet kesäkengät eteen, joten eletään toivossa, että niillä päästään Ylivieskassa kovaa - muutenkin kuin laukkaamalla.

Toivotaan ensi viikosta vähän parempaa, sillä tämä viikko on kyllä ollut täynnä vastoinkäymisiä. Muutamia asioita mainitakseni: autosta hajosi yksi aamu töihin mennessäni rengas, Aatu hajotti hiittireissulla kilpakärryistään renkaan, Samu hajotti melkein koko hevoskopin... Laskin tässä tyytyväisenä myös, että tällä viikolla on hevosiin mennyt varmaan 2000€ rahaa, kun 1400€:n  heinäkuorma tuli viikolla etelä-Suomesta (ihan mahtavia heiniä oli taas, tämä laatuheinätakuu on kyllä ihan ehdoton juttu!), koppiin laitettiin 350€:n valvontakamera ja lisäksi hevosilla oli kengitys ja Samulla kavioiden vuolemispäivä torstaina. Rahamenoihin voi siis lisätä vielä vähän koppi- ja kärryremonttia niin kyllä naurattaa. On se vain luojan lykky, että on työpaikka...

3 kommenttia:

  1. Mitä sä muuten teet leipätyöksesi? :) Harmillinen toi Salaman laukka, mut toivotaan että Keskisellä juostaan ravilla ja kovaa!

    VastaaPoista
  2. Tulee pitkä viikko kun pitää odottaa perjatai-iltaa =) Soitinkin heti Erkille kun näin Aatun nimen listalta. Se osas jo ennustaa, et sillä on sillon mahatauti ja se ei voi tulla ;)

    VastaaPoista
  3. Laura: Oon sairaanhoitajana Kokkolassa keskussairaalan teho-osastolla. Suurena etuna meillä on pitkät 12,5 tunnin työvuorot ja vastaavasti pitemmät vapaatkin, mitkä taas sopii tähän hevosharrastukseen enemmän kuin hyvin. :) Toivotaan tosiaan, että perjantaina molemmat hevoset ravaisivat ehjät startit Ylivieskassa. Jännää. :)

    Merja: No juu, on kyllä melko jännittävä perjantai tulossa. ;) Näinhän se iskä tosiaan on ilmottamispäivästä asti puhunut, että jättää Aatun pois, kun omistajaa vääntää jo nyt mahasta. Ja on sillä sata muutakin syytä ollut jo, miksi Aatun ei pitäis Ylivieskassa startata. ;) Noh, ei hätää siihen saakka kun ne syyt on omistajan vaivoja eikä hevosen. :D

    VastaaPoista