Tähtijuoksijana Finaaliin!!!

Luodaanpa ensiksi muistelmat puolen vuoden taakse. Silloin meidän tallissa aisotettiin hevosia ahkerasti. Salama ja Aatu treenasivat paljon. Hyisessä pakkassäässä metsän siimeksessä päästellessä tuli talven aikana mietittyä monta asiaa. Muunmuassa sitä, mitä järkeä ihmisten on paleltua 20 asteen pakkasessa, katsoa hevosenhäntää ja vainoharhaisena epäillä, ettei lautasten liike ole aivan symmetrinen. Toki hevosia treenaillaan pitkälti omaksi iloksi ja mielen virkistykseksi, mutta systemaattiseen treeniin motivoituakseen tarvitaan kyllä mielestäni myös tavoitteita. Ja joskus lenkillä hevosten reipasta iloittelua seuratessa yhteinen tavoite tehtiin selväksi: "Vuoden 2011 aikana molemmista hevosista tulee tähtijuoksijoita".  Ja sen tavoitteen myötä jaksettiin taas uudella innolla treenata. Se näkikö kukaan tavoitteen saavuttamista kovinkaan todennäköisenä, oli täysin sivuseikka.

Ja sitten tähän päivään. Vuotta 2011 on puolet takana- ja puolet edessäpäin. Eikä voi sanoa muuta kuin, että hyvin on mennyt. Tavoitteet on saavutettu ja unelmat toteutettu. Salamasta tuli tähtijuoksija Vaasassa 22.5 ja Aatu teki saman ihmeen Kaustisella 27.6. Enempää tähtijuoksijoita ei meidän talliin pitkään aikaan tulekaan mahtumaan, sillä Samulla on paljon hikoiltavaa ennenkuin vastaavista tavoitteista voi sen kohdalla edes ruveta näkemään päiväunia.

Aatun lahjat on olleet aina tiedossa, mutta nyt 4-vuotiaana juostun tähtiajan myötä todiste lahjoista on kirjattuna myös virallisiin tilastoihin ja taulukoihin. Ravimaailman realiteetit ovat tulleet meille tavallisille harrastajille varsin selviksi: kyyti on kylmää ja kilpailu kovaa. Siten Aatunkin kohdalla on visusti varottu toivomasta liikoja. Eikä toivota vieläkään. Mutta viime maanantain jälkeen moni toive toteutui ja moni haave on entistä lähempänä toteutua. Aatu starttasi maanantaina Pikkupelimannin karsinoissa ja taisteli ikäluokan kuumia nimiä vastaan urhoollisesti. Maalissa odotti kolmas sija, finaalipaikka Pikkupelimanniin, tähtiaika, ikäluokan tämän hetken neljänneksi nopeimman varsan titteli ja Keski-Pohjanmaan ainut edustuslippu kotiradan pääkilpailuun! MAHTAVAA AATU!!!!

Startti ei olisi voinut enää dramaattisempi olla. Lähtöauton takaa lähtemistä oli hiottu ja harjoiteltu niin, että harjoituslähdössä Aatu köpötteli auton siivekkeiden perään kuin vanhat kilpakonkarit ja lähti auton perästä varsin vauhdikkaasti liikkeelle. Mutta. Itse startissa tilanne olikin sitten yhtäkkiä täysin eri. Aatu avasi pelin laukalla, heitti tyylilleen uskollisena laukan lennosta alas - vain laukatakseen heti perään uudestaan! Juoksua oli takana siis ehkä 100 metriä ja meidän laukkakiintiömme oli laukattu ennen seuraavasta askelvirheestä kajahtavaa hylkytuomiota. Aidan vieressä seisominen oli tuossa vaiheessa mahdottoman hermoja raastavaa puuhaa - eikä sinällään käynyt kyllä kuskinkaan tehtävää kateeksi.

Tuossa vaiheessa Aatun pelleilyt oli kuitenkin pelleilty ja loppujuoksu olikin oriilta silkkaa työntekoa. Kärki kiinni jonka jälkeen juoksupaikaksi muodostui makoisa toinen pari ulkona. Ensimmäsen kierroksen Tähen Topelius veti 33-kyytiä, jonka jälkeen se lisäsi kaasua. Suursuosikki ja SE-ori kiskoi keulasta viimeisen kierroksen 25-pintaan lipuen varmaan voittoon. Mutta mitä meidän Aatumme tekikään!? Kehitti vielä omista haluistaan komean loppukirin, joka kantoi kivikovassa seurassa kolmanteen sijaan ja tähtiaikaan 29,1! Pikkupelimannissa kilpailee suurien ikäluokkanimien lisäksi myös meidän Aatu!!!

Minusta tuntuu, että tämä kesä on ollut jo tähän mennessä hevosten kanssa yhtä juhlaa. Kaikki täytyy olla pian koettu. Mutta toisaalta Aatun vaivatonta juoksemista katsellessa herää silti pienenpieni epäilys siitä, kuinka pitkälle tämän hevosen rahkeet vielä jonain päivänä riittävätkään...

Näissä kuvissa uusi nelivuotistähtijuoksija ja Pikkupelimannifinalisti hölkkäilee jokirannassa pelloilla eilisellä palauttelulenkillään keskellä Suomen kauneinta suvea.

Kiitollisuus on tällä hetkellä taustajoukoilla hämmennyksen jälkeen ehkä päällimmäinen olotila. Aatun tulevaisuuden eteen on niin moni henkilö ollut valmis tekemään töitä. Kiitos kasvattajalle, joka on tehnyt 5 vuotta sitten oikeita orivalintoja ja hoitanut Aatua ensimmäiset kuukaudet kuin kukkaa kämmenellä. Kiitos Aatua hoitaneille eläinlääkäreille, jotka ovat panostaneet siihen, että hevonen on saanut ennenkaikkea treenata ja siten myös kehittyä terveenä. Kiitos kengittäjälle, joka on aina valmis erilaisiin kengityskokeiluihin. Kiitos pappalle, joka lähti taivaaseen hevosten suojelusenkeliksi ennen kuin näki ainuttakaan Aatun 4-vuotiskauden starttia. Ja ennenkaikkea kiitos kuskille, joka viikosta toiseen antaa oman panoksensa Aatun treeniin ja tuntee oriin metkut ja kyvyt varmasti kaikkein parhaiten. Kiitos teille kaikille ystäville, kannustajille ja muille tuttaville. Perjantaina 8.7 Aatu tarvitsee teidän kaikkien kannustushuutoja ja peukkuja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kiitos Aatulle - hevoselle, joka tekee meille todeksi raviharrastajien unelmaa!

Heinätyöt odottavat...