Killerin kaasuttelut

Päivitykset tahtoo nykyään odottaa itseänsä, mutta kyllä tänne starttien jälkeen aina jotain tarinantynkää tulee - eri asia kuinka kauan starttien jälkeen. Noh, viimeisimmästä ravireissusta alkaa olla viikon päivät. Joten palataan Jyväskylään!

Meillä oli jälleen ilo ja kunnia lähteä Killerin T75-kierrokselle kahden hevosen voimin. Salama starttasi Kyvyt Esiin -divisioonassa ja Aatu Kohti Kultaa -divisioonassa. Molemmilla oli hurjan kovat lähdöt, mutta meidänkin kaksikko oli kovassa kunnossa eikä ihan lyötyinä matkaan lähdetty. Killerillä meidän suomipollet juoksivat Ameriikan malliin - tai nykyajan Suomenkin malliin - sillä molempien perään aseteltiin vuokralla olleet tuliterät Ufo-kärryt.
Aatunkin kanssa niitä haluttiin kokeilla, vaikka sen kanssa asia jännitti ennakkoon jonkin verran, sillä Aatu tuppaa starteissa tarvitsemaan apuaisaa. Nyt sivuaisaremmi ajoi kuitenkin apuaisan asian ja paljon epäiltyä onnistuneemmin Ufo-kokeiltu päättyi. Salaman kanssa Ufot oli testattu voittoisasti jo Oulun viime startissa ja jatkossa on päivänselvää, että tällaisilla kärryillä sillä pitäisi päästä ajamaan.

Jyväskylän THE juttu ;)

Kun molemmat hevoset olivat matkassa, tarkoitti homma tietenkin myös sitä, että Aatu kävisi erityisen kovilla kierroksilla. Niin hankala se ei ollut kuin Rovaniemellä, mutta ihan tarpeeksi virtava häslääjä kuitenkin. Lämmityksen jälkeen se ehkä aavistuksen rauhoittui, mutta sanottaisiko vaikka niin, ettei ori nyt kyllä oikein nukuksissakaan katoksella ollut... Salama oli kuitenkin tuossa vaiheessa vielä kopissa odottamassa, mikä osaltaan ehkä hieman helpotti Aatun paimennustyötä, kun tamma oli turvallisesti neljän seinän sisällä. ;)

Tiimipalaveri

Aatu lämmittää ameriikan malliin ;)

Aatulla oli lähtö 7, numero 5, 2600 metrin ryhmäajo. Ja kivenkova vastus. Lähtökiihdytyksessä se ei odotetusti ehtinyt nopeimpien matkaan ja keulassa pisteltiinkin reipasta. Avaus 22,0. Koko ensimmäinen kierros 24,0. Aatun juoksi ensimmäiset puolitoista kilometria toisessa ja kolmannessa parissa ulkona, josta kolmas rata kutsui kiertolaiseksi viimeisen kierroksen alkaessa. Toinen tuhat 26,5 eli hetkeäkään ei vedetty henkeä.  Aatu oli vahva. Se kiersi rehdisti ja väsymättä kolmatta pitkin koko viimeisen kierroksen, mutta näissä lähdöissä se ei enää ole ainut loppuun asti kuolainta purren taisteleva hevonen. Maalissa Aatu oli komeasti neljäs hurjalla keskipitkän matkan tuloksella 25,5akp. Jotakin lähdön tasosta ja kilpailun hurjuudesta kertokoon, että voittaja Vislakka teki tammojen 2600 metrin Suomen Ennätyksen 25,1akp. Huhhuh. Onnea uusi SE-tamma ja taustajoukot!
 

Starttia kohti.

Aatu ufoilee

Lähdön jälkeen varikolla Aatu oli edelleen todella pirtsakka, mutta rehellisesti sanottuna ensimmäistä kertaa koko Aatun uran aikana näin, että tämä hevonen puhalsi startin jälkeen. Aatulla on aivan käsittämättömän hyvä hengenkulku eikä se koskaan startin jälkeen katoksille saapuessa - usein edes voittajaesittelyyn lähtiessä - enää puhalla. Nyt Killerillä sierain kuitenkin värähti, joten pikkuhiljaa Aatukin joutuu näissä lähdöissä juoksemaan ihan tosissaan.

 

Iskä ja Merja pesivät ja huolsivat Aatun, kun minä valjastin Salamaa tamman omaa koitosta varten. Edellisviikolla oltiin kovin epävarmoin miettein edes lähdössä Salaman kanssa Killerille, kun sen vasen etunen päätti alkaa epämääräisesti turvotella. Kun jalasta ei klinikalla löytynyt vikaa ja kun turvotus saatiin viikon aikana häviämään jokseenkin kohtuullisesti, eikä tamma torstain viimeistelyissä arkonut jalkaa yhtään, niin raveihin päätettiin lähteä.  Salama viipotti lämmityksessä kovin virtavan ja terhakkaan näköisenä, joten mielessä kävi, että onneksi otettiin se kuitenkin matkaan mukaan. Starttiin Salamalta riisuttiin etukengät pois.
 

 

Auton takana. Yksitoista hurjan hyvää hevosta. Neloskaistalla Aatu.

 

Aatua naurattaa varikolla lähdön jälkeen

Salamalla oli ravien viimeinen eli 12. lähtö ja se ennakkoon ja paljon iloa tuottanut numero yksi. Salama avasi auton takaa lujaa. Muutama hevonen avasi toki vielä lujempaa, mutta silti minua ilahduttaa suunnattomasti, että tuo ennen niin tasavauhtinen hevonen esittää nykyään ajoittain ihan kunnon pätkänopeuttakin. Avauspuolikas hurjasteltiin 23,0, Salaman ravatessa kolmannessa parissa sisällä. Siellä oli makoisat asetelmat roikkua hurjien kilpakumppaneiden kyydissä sen minkä kykeni. Ja kovaahan tässäkin lähdössä mentiin, näiden lähtöjen tulostaso alkaa jo ihan oikeasti kohta pelottaa. Koko ensimmäinen kierros 26,0 ja toinen tuhat 25,0 läpi. Viimeisen takasuoran aikana ajattelin, että kyyti on Salamalle aivan liian kovaa ja minusta jo näytti, ettei se taida jaksaa pitää vauhtiaan loppuun saakka. Mutta ei tuo tamma anna periksi. Maalisuoran aikana monelle muulle iski vähän väsy, mutta Salama kehitti vielä kunnon loppukirin ja tuli vahvasti maaliin saalistaen niinikään arvokkaan nelossijan!! Sijoitus ilahdutti suunnattomasti, mutta vielä enemmän iloa tuotti Salaman juoksema aika 26,3ake! Uusi ennätys!!!!! Entiset 26,7 ajat on juostu mailin matkoilla Mikkelissä ja Kajaanissa ja nyt Salama täräytti täydeltä matkalta ennätykset uusiksi. Suurenmoinen kilpatamma! Salama sai kuskiltakin startin jälkeen vuolaat kehut, tamman esitykset ovat tänä kesänä yllättäneet kyllä koko taustatiimin!



Salama saapuneena Killerille.

Verryttelyä varikolla.

Jyväskylän reissulta saatiin palata kotiin hyvillä mielin, kaksi T75-lähtöjen nelossijaa, kaksi hurjaa aikaa ja kaksi todellista raviurheiluharrastuksen kultakimpaletta mukana. Tämä ravikesä on ollut jotain niin uskomatonta ja unohtumatonta!

 



Kesäkin kääntyy kuun vaihtumisen myötä väkisin syksyksi. Ravit toki jatkuvat, mutta jonkinlainen hiljaiselo nyt meidän harrastamiseen ainakin joksikin aikaa tulee, sillä on huoltotauon aika. Samu ja Salama käytettiin keskiviikkona Tampereen klinikalla Kimmon syynissä. Samu tarkistettiin ja taivutettiin läpi. Kuvattiin ja etujalkojen jännekanavat ultrattiinkin. Varsa on kestänyt treenin yllättävän hyvin, sillä minusta oli varsin kummallista että Samulta täytyi piikittää taivutuskoelöydösten perusteella vain oikea etupolvi. Salama ei päässyt ihan yhtä puhtain paperein. Tamman vasen etujalka ultrattiin nyt Kimmon toimesta, vaikka se ei Killerin startista ottanutkaan yhtään itseensä, vaikka niin olinkin pelännyt. Silti sisäsäärellä oli vähän nestettä ja jännetuppihan tuossa jalassa on pullottanut koko kesän. Pitkän ja perusteellisen ultraamisen jälkeen Kimmo löysi Salaman jalasta, jännetupen sisällä kulkevan syvästä koukistajajänteestä pienen vauriokohdan. Vamma on kuulemma pienimpiä mahdollisia, mutta todella hankalassa paikassa jännetupen sisällä. Salama joutui nyt kuukauden mittaiselle kävelykuurille ja syyskuun lopussa se pitää käyttää kontrolliultrassa jatkosuunnitelmia varten.

 

Ilmassa on ollut sekä harmituksen että helpotuksen tunteita. Eihän tuollainen vaiva koskaan satu hyvään saumaan, mutta silti harmittaa, että sen piti tulla juuri nyt, kun Salama oli paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin. Silti paljon pahemminkin olisi voinut käydä. Ilmeisesti tuo minijännevaiva oli ilmaantunut siis jo silloin edellisviikolla, kun Salaman jalka turvotteli, vaikkei sitä ultrauksessa saatukaan paikannettua. On pieni tai ehkä aika suurikin ihme, että hevonen sitten teki jalkansa kanssa Killerillä tuollaisen esityksen ennätyksensä kera ilman että jalka hajosi kunnolla.

 



Lämmitykseen menossa.



Salama lämmityksessä

Salama pitää nyt siis epämääräisen ajan syyslomaa kävelytreenissä. Voi olla, ettei se pääse enää tänä vuonna starttiin, sillä vaikka nyt optimistisesti ajattelisikin että tamma saisi hiittiluvan vaikka kahden kuukauden päästä, niin silloin eletään jo lokakuun loppua. Viime talvi viimeistään opetti, että hokkikengässä Salama ei juokse enää kilpaa, joten ei sitä väkisin ole mitään järkeä enää loka-marraskuun aikana radoille tuoda, vaikka jalka näyttäisi miltä. Jatkossa on mentävä päivä kerrallaan ja katsottava mitä eteen tulee. Tällä hetkellä Salama on kuitenkin valtavan iloinen ja liikkuu täysin normaalisti. Jalan laserointi kuuluu seuraavan kuukauden ajan tamman päiväohjelmaan eikä tässä nyt periksi olla antamassa, ei sitten millään.

 



Salama ja Ufot. Tällä kertaa sinisenä versiona.

 

Aatu on ilmoitettu maanantaiksi Ouluun starttiin. Kuviteltiin ajavamme sillä kovien 75-lähtöjen jälkeen jonkin helpomman startin, mutta lähtölistojen ilmestyttyä kävi selväksi ettei sellaista ainakaan Oulusta ole tarjolla. Aatulla on 2100 metrin voltti, kahdenkympin pakki (Oulussa ihan liikaa), numero seitsemän, rata kaksi. Vastassa sellaisia nimiä kuin Mikko Mania, Lassikko, Mokomani, Turon Pilkku jne. Kaiken lisäksi Aatu ei ollut viimeistelyissä järin letkeän oloinen, joten vähän epävarmoin ajatuksin Äimänrautiolla nyt lähdetään, mutta maanantain jälkeen ollaan viisaampia ja suunnitellaan jatko-ohjelmaa sen mukaan.

 

Numero yksi Killerillä. Minun elämäni ykkönen nyt ja aina.



Salama startin aikana. Ihan on tekemisen meininki.