Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



27.2.2009

Salaman kanssa kouluvalmennuksessa

Tänään oon ollu harvinaisen reipas eli loma tais tehdä ihmeitä. ;) Normaalien tallihommien lisäksi pesin tallissa loimenkuivaushuoneen kaikki hyllyt ja koneellisen hevosten pyykkiä, rasvasin valjaita yms. Joskus näinkin.

Illalla oli Merin kouluvalmennus Sievissä. Kaksi ratsuponia oli meillä kavereina. Sinällään on kyllä hienoa, että Salamalla pystyy menemään samoja harjoituksia tuollasten oikeiden ratsujen kans! Aluks taivuteltiin hevosia volttien avulla ja pitkillä sivuilla ruvettiin hiljalleen tekemään temponlisäyksiä. Salama oli aluksi hirvittävän epätätasasen oloinen ja tuntui musta jotenkin jäykemmältä, mitä normaalisti. Ehkei se siltä näyttänyt, mutta tuntui jäykähköltä ja epätahdikkaalta varsinkin alkutunnista. Pikkuhiljaa tahti parani ja hevonen liikkui ajoittain hyvin. Salama halus liikkua tänään pitkässä muodossa melko alhaalla eli sen kuin vain ratsastajakin hyväksyi, niin tuli kauniita pätkiä. Ponien tehdessä laukkaharjoituksia me tehtiin ravi-käynti-siirtymisiä ja tempon muutoksia. Salama kyllä osaa liikkua reippaasti ja näyttävästikin, mutta liian usein musta tänään tuntui, että hevonen kulkee pohkeen takana. Muutamia takaosankäännöksiäkin tehtiin, ne sujuu Salamalta hienosti! Mä oon kylläkin sitä mieltä, että jokainen ravihevonen osaa ne tehdä oikein, sillä kärryjen edessähän hevonen kääntyy just siten takaosansa ympäri! Aivan tyytyväinen en meidän valmennukseen tänään ollut, mutta siitä nyt saa kyllä syyttää vain itteensä, koska hyvin vähän on viime aikoina tullut kotona ratsasteltua - saati sitten koulua mentyä. Mutta eihän Salama mikään ratsu olekaan. ;) Ratsastamisesta haen hevoselle nimenomaan vain notkeutta, taipuisuutta ja vaihtelua ravitreeniin. Valmennuksissa haluan taas käydä siksi, että edes joskus vieras ihminen näkee sivusta Salaman liikkumista ja puuttuu ajoissa epäkohtiin - joita kyllä meillä piisaa, kun yksin huolettomana mehtässä tai pelloilla normaalisti vain viiletän menemään. En niinkään pidä tärkeänä erilaisten liikkeiden tai temppujen oppimista, vaan sitä, että ravihevonenkin ratsastaessa liikkuu "oikeinpäin" selkäänsä käyttäen ja on notkea. Minun mielestäni jokaiselle ravihevoselle ratsastus tekee hyvää ja meillä kyllä se kuuluu aina jokaisen hevosen treeniin. Aatunkin, kunhan se aika koittaa.

Ja se montelähdön ratsastaminen omalla hevosella on edelleenkin unelma, joka jäi Nopsan kanssa kokematta - niinkuin moni muukin asia elämäni hevosen kanssa...

2 kommenttia:

  1. Kiva että tälläistakin jaksat harrastaa! Mukava lukea kuulumisia... Jospa sitä parin viikon päästä nähtäis harkkareissa, jos kokeilis meneekö tuo ruunanretale edes kahtaminuuttia, voipi olla että samas lähdöskin ollaan. Kävelytyskoneelle vähän vaikea aatella hintaa, miltä vitonen kuulostais?

    VastaaPoista
  2. Moi Martta! Juu, epäilin vähän etten jaksa/ehi tänne kirjotella, mutta tähänhän taitaakin jäädä koukkuun. ;) Kyllä minäkin vierailen silloin tällöin teidän tallin ja koirienkin kuulumisia lukemassa, oon vain laiska kirjottamaan vieraskirjaan... Varmasti Santtu menee samoja vauhteja ainakin Salaman kanssa ja jostainhan se vain on harjoitusta lähettävä hakemaan. :) Vitonen kuulostaa erittäin hyvältä. Iskän mielestä meillekin pitäis rakentaa kävelytyskone, mikä on mun mielestä täysin turhaa kahelle hevoselle. Mutta pahoin pelkään, kun se teillä pääsee Aatun kans sitä kokeilemaan, ni miten käy... Onnea huomiseen startiin, pidän peukkuja Hannalle! :)

    VastaaPoista