Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



1.3.2009

Aurinkoinen maaliskuun alku












Kuukausi vaihtui ja aurinko paistaa taas aavistuksen lähempänä. Aamulla tosin oli -22 pakkasta mutta aurinko laski pakkasen nopeasti ja koko päivän oli varsin ihana ilma ja sen johdosta hevosiakin tuli kuvailtua tänään.

Eilen ajettiin molemmat hevoset. Aatulle tuli 9,5km lenkki, Salamalle 13km. Alkumatka mentiin yhessä ja sitten iskän palattua Aatulla takasinpäin, kävin ajamassa Salamalla kovempaa. Tamma oli hirvittävän pörhäkkä ja ravi vaikutti kärryille tänään uskomattoman hyvältä ja helpolta. Se oli sinällään ihme, sillä tallissa huomasin, että Salkkarilta puuttui toinen takakenkä kokonaan... Onneks mehtätie oli niin luminen, että hevonen ei lipsutellut, mutta kyllä hirvitti, miltä jalka seuraavana aamuna näyttää, ku oikeesti mentiin lenkillä tosi kovaa hieman erikoisella balansilla. Kenkä onneksi löytyi sitten mehtätieltä, mihin se oli meidän kyydistä lentänyt. Puuttuvan kengän vuoksi Simo kävi päivällä kengittämässä Salaman kokonaan läpi. Samat kengät pantiin jalkoihin samoilla varustuksilla. :) Illalla hevoset oli vielä muutaman tunnin ulkona jalottelemassa, kun päivällä joutuivat ajon jälkeen olemaan tallissa. Ihana, kun päivä on jatkunut jo niin plajon, että hevosia voi pitää myöhempään ulkona. Tänäaamuna Salaman jalassa ei ollut mitään erikoista nähtävissä. Jospa sitä selvittiin säikähdyksellä...

Tänään nautin viimeisestä lomapäivästä ja kävin ratsastamassa Salamalla 1h 20min lenkin. Hyvin rauhallisesti mentiin, paljon kävelyä. Hevonen tuntui paljon paremmalta kuin toissapäivän valmennustunnilla. Nyt se oli niin hyvin kuulolla, oli tasainen, tahdikas ja taipuisa. Pitäs vain ratsastaa sitä kotonakin enempi tosissaan, kerta se on aina valmennuksen jälkeen niin hyvänoloinen. Meidän lenkin ajan Aatu oli yksin ulkona niinkuin normaalistikin, mutta tänään sillä oli kyllä vauhti päällä. Se veti tarhaa ees taas ihan hirmuisella kyydillä - mutta ravilla. Se on ihan ihmeellinen, kun oikeesti sille on paljon yksinkertasempaa vetää ravia kovaa kuin laukkaa. Voi olla kärryjen edessä eri asia, mutta tarhassa se juoksentelee niinkuin lämminveriset. Oriilla alkaa olla karvanlähtö kohta lopuillaan. Se on nyt mahtavassa karvassa, tosin Aatu aloittikin karvan tiputtamisen jo tammikuussa! Luultavasti se on aivan kesäkarvassa ennenkuin Salama raaskii luopua yhestäkään talvikarvastaan. Eli minä saan harjata ja hinkata. Ja periaatteessa tammikuusta toukokuuhun minä oon yltäpäältä karvoissa... ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti