Kouluvalmennus ja hiittailua

Ihanan rentouttava viikonloppu takana, kun kerrankin oli vapaata töistä ja kunnolla aikaa hevosille. :)

Perjantai-iltana käytiin Salaman kanssa Sievissä Merin kouluvalmennuksessa. Oltiin Jokitalolla niin hyvissä ajoin, että kerkesin muutaman kerran kiertää Salaman kanssa radankin Santtua kirittäen. Päästeltiin muutama kierros suht reippaasti ravaten ja sitten siirryttiin kentälle ratsun hommiin. ;) Salama olikin varsin mukava. Nyt se oli heti alusta asti kunnolla töissä, keskittynyt ja kuuliainen. Tosin tällä kertaa olin iteki saanu aikaseks ratsastaa sillä keskiviikkona "kunnolla" joten huomas kyllä, että nyt Salama oli heti ihan eri meiningillä harjotuksissa mukana. Harjoteltiin tunnilla avoja ja aivan uutena asiana sekä minulle että hevoselle sulkutaivutuksia. Mielessäni ajattelin aluks, että nyt on kyllä mun ravurinraakileelle vähä turhan vaativia harjotuksia, mutta Salama ylitti jälleen kerran itsensä ja yritti niin niin tosissaan. Se on kyllä aivan äärettömän rehellinen tamma! Merikin jälleen ihasteli sen yrittelijyyttä ja oppimiskykyä! :) Harjotukset oli tosi kivoja; tehtiin pohkeenväistöjä, avoja ja sitten noita sulkuja sekä käynnissä että ravissa. Avot ja väistöt on Salamalle jo melko helppoja, varsinkin noista avotaivutuksista se ihan selkeesti tykkää itekin. Sulut tuotti aluks päänvaivaa, mutta kyllä nekin alkoivat sitten etenkin käynnissä onnistua. Ideasta päästiin molemmat kärryille, eikä se niin vaikeeta sitten loppujen lopuksi ollutkaan. Nyt vain treenaillaan kotonakin näitä kaiken maailman väistöjä ja taivutuksia (kunhan vain pellot kuivuu ekaks ratsastuskuntoon) niin kyllä me syksyllä jo jotain osataan. ;) Nyt pitkästä aikaa olin tunnin alusta loppuun Salamaan valtavan tyytyväinen, tamma liikkui hyvin ja oli ihanan rento ja notkea.

Mutta eihän me nyt kauaa jakseta ratsuhommissakaan olla - joten heti seuraavana päivänä Salama ja Aatu taas trailerin kyytiin ja radalle! Suunnattiin tällä kertaa Lampin omalle harjotusraviradalle Lapinkairaan, kun nyt ei ollu tarkotus kuitenkaan Salamallakaan ihan hullun lailla ajella. Iskä ajeli Aatulla yhteensä 7,5 km ja minä Salamalla varmaan kilometrin enemmän. Salkkarilla päästelin kahden kilometrin hiitin ja jälleen kerran voin todeta, ettei tamma mun ajamana mihinkään mene! Korvat vain pyörii päässä, eikä Salama ota hommaa lainkaan tosissaan! No joo, ei sitä mun kans ehkä niin tarvikaan, mutta on se silti aika ovela tapaus. Ei menty varmaan kuin vähän alta kahden minuutin vauhteja - kun hevonen ei yksinkertasesti mun ajamana liiku kovempaa. Jopa Aatu pysy ekan kierroksen meidän perässä, sitten iskä käänsi oriinsa pois, kun kuulemma säikähti, että ajaa muuten Salaman eellekin ja aiheuttaa mulle harmia. ;) Niinpä niin. Positiivista oli Salaman kohdalla kuitenkin ravi, joka kävi nyt todella hyvin. Salama ei ollu hiitin jälkeen ees kunnolla hengästyny, mikä nyt viimestään kertoo, että ihan kaikki ei ollu pelissä... Kävelyteltiin hepat jälleen vesisateessa (nyt mulla sentään oli vahingosta viisastuneena sadevarustus! ;)) ja sitten katoksissa valjaat pois ja kuljetustamineet päälle. Kotona normaalit pesut ja jalkojen hoidot.

Tänään kävin ratsastamassa Salamalla kävelylenkin. Oli järkyttävän kova tuuli, mutta ei se tammaa haitannu. Ei tehty tänään kuin 45 minuutin lenkki, onhan tässä taas muutamana päivänä urheilutukin enemmälti.

Tulin starttienkin suhteen nyt siihen tulokseen, että huomenna ilmotan Salaman Kaustiselle, jossa ravataan viikon päästä sunnuntaina. Vähän mieli tekis ajaa heti helatorstaina perään Kokkolassakin, mutta funtsataan sitä nyt vähän vielä. Viime perjantai-iltana 4-vuotisikäluokan kärkivarsat kilpailivat Jyväskylässä Tapiola-Cupin finaalissa. Hurjia kyytejä menivät kaikki, etenkin voittaja Pihlajan Aaroni 27,7 ajallaan... Harvinaisen kovalta vaikuttaa tämän vuoden 4-vuotisikäluokka ainakin vielä tähän aikaan vuodesta. Nyt täytyy itellä pitää vain järki päässä, eikä lähteä Salaman kanssa hulluttelemaan moisia varsalupauksia vastaan. Salaman kohdalla kun tähtäin on vasta viiden vuoden päässä kuningatarkilpailussa. ;)