Raviurheilu on minun mielestäni ennenkaikkea haaveita. Unelmia menestyksestä ja uskoa omaan tekemiseen.
Hevosihmisiltä haaveet eivät koskaan lopu. Minun pitkäaikanen suuri haave omasta tallista toteutui kesällä 2008.
Lohkoamisen yhteydessä tallitontti sai osuvan nimen; haavemaa.


Tallissamme asuu neljä suomenhevosta, joiden kanssa touhutessa kaikki mahdollinen vapaa-aikani kuluu.

Tämä blogi pitää sisällään ajatuksiani raviurheilusta, elämästä yleensäkin ja juttua hevostemme arjesta.



9.4.2009

Hiitillä ja huililla

Hevoset siirtyivät eilen kesäkenkäaikakauteen ja tänään lähdettiin sitten Salaman kanssa testailemaan puolen vuoden hokkikengässä juoksemisen jälkeen, miten ravi rullaa kevyemmällä balanssilla. Suunnattiin Kaustiselle, kun mullakin oli vapaapäivä. Kotona ei ollakaan Ylivieskan startin jälkeen kuin kävelytetty (tai yritetty vain kävelyttää), kun tuo jalan hoidattaminen saatiin sopivasti tähän väliin. Salamalla ajettiin vain hiittisuoralla, radalla ei käyty ollenkaan. Kuusi 600 metrin vetoa oli ohjelmassa ja ne Salama juoksenteli hyvällä tyylillä ja vähän sen oloisena, että huhheijaa, kun vihdoin ja viimein pääsee kunnolla revittämään. Hevonen ravasi nyt ainakin täysin suorassa, eikä roikkunut kummallakaan ohjalla. Tyytyväisiä oltiin. Alkuviikosta uusi reissu ja sitten ilmottelemaan toivottavasti starttiin. Kotona Salama pääsi suihkuun ja jalkojen kylmäämisen jälkeen karsinaan onnellisena piehtaroimaan.


Aatukin todella oli tarkoitus ottaa jo tällä viikolla hiittireissulle mukaan, mutta joutuikin pakkolomalle. Aatun vasen etunen on turvotellu muutamana päivänä, ilmeisesti impparin kehittänyt itelleen. Tai sitten se on jotenkin venäyttäny jalkansa ojissa vieraillessaan... Jokatapauksessa Aatun ylitarkka omistaja on ollut jalan turvottelun takia hermoromahduksen partaalla. On kuulemma siinä ja siinä, ehtiikö varsa enää tämän takapakin jälkeen opetuslähtöön, joka on ajankohtanen ehkä reilun vuoden päästä... Hohhoijaa. Jokatapauksessa, kun Aatusta on kysymys, niin iskähän hommas sille jo tänään penisilinikuurin. Impparin pitäs ainakin mennä kuurilla ohi ja ehkä jalka jo vähän parempi tämän päivän pistosten jälkeen onkin. Vähällä oli, ettei Aatulle tilattu jo klinikkaaikaakin Tampereelta tai Laukaasta, kun iskähän oli varma, että koko kinttu on ihan hajalla. Ainut vaan, että ei Aatu ite oo vielä huomannu, että jalka vois olla kipeäkin. Samalla tavalla se karsinassa rymyää ja tarhassa juoksentelee kuin aikasemminkin. Mutta pitää turvotus jokatapauksessa saada pois ennenkuin ajamista vihtii uudelleen jatkaa. Tämän valmennus kun on siinä mallissa, että varsa joutas muutenkin pitää vähän hengähdystaukoa talven lenkkeilyn jäljiltä, joten pitäköön "kesälomansa" sitten nyt.


Tämänpäiväisen hiittailun jälkeen Salama pääseeekin palauttelemaan huomenna Merin kouluvalmennuksessa jumppaillen. Hyvää Pääsiäistä kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti