Kaustisella

Kun muut alottelee pääsiäisen jäljiltä töitä niin minäpä suurin piirtein vasta aloitin vapaapäivät tänään. Nämä on niitä harvoja vuorotyön hyviä puolia. ;)

Iskä hoiti hevosten aamuruokinnan töihin lähtiessään ja mä menin sitten puoli yheksältä laittaan hevoset ulos. Oli hirmuisen sumuista. Salamaa sai taas harjata pitkään ja hartaasti, mutta ei siitä vain tahdo liiemmin tuota karvaa irrota. Tai lähtee sitä, mutta ei heti sillä lailla kunnolla. Aatu näyttää kyllä upelta täysin kesäkarvassaan auringon paisteessa kimallellessaan. Miksei tammat voi luopua talvikarvastaan yhtä aikasin kuin oriit? Epäreilua...

Aatulle penisilinipiikki, tänään taitaa olla kuurin viimeinen päivä. Koitin viime yöks kääriä jalkaan villakääreen, mutta kappas vain, aamulla pintelistä ja villapatjasta oli enää riekaleet jäljellä. Ilmeisesti heinät loppunut kesken yön pimeinä tunteina. ;) Selvisi muuten mullekin sitten eilen sattumalta, että iskä olikin tilannu viime viikolla Aatulle klinikka-ajan Ouluun! Ei vaan ollu mulle kehannu mainita, kun mä en oo oikein tosissani ottanu tuota Aatun jalkavammaa. :) Ihmettelin vain, kun iskä rupes eilen puhumaan, että pitääköhän hänen kuitenki perua se klinikka-aika. Oishan se tietenki pitäny arvata, että sen mielestä Aatulla ei saa olla paarman puremaakaan vaivana... :) Oli kuulemma heti seuraavana päivänä varannu klinikka-ajan, kun jalan turvotus vain huomattiin. Ja kun mä en antanu soittaa Tampereelle tai Laukaaseen, niin tämä tilas sitten Oulusta torstaille ajan. Onhan se hyvä, kun on tarkka omistaja, mutta että näin vainoharhanenkin vielä... Jokatapauksessa, tuo aika varmaan nyt (siis mun tietojen mukaan) perutaan, koska ei jalasta enää oikeesti kunnolla ees turvotusta erota... Sääriluussa näkyy ja tuntuu edelleen pieni patti, mutta siihen toivottavasti Lampin eläinlääkäritkin voi kirjottaa Kefa-Mastin kuurin tuon penisilinin loppumisen jälkeen. Toisekseen mä oon torstain töissä, joten Titan olis varmaan taas pitäny lähteä iskän avuks. Siitäkin huolimatta, että Aatu on iskän mielestä niin herrasmies, että sen kans pärjää reissussa yksinkin. ;)

Aamulla siivoilin sitten tallin ja laitoin Salaman hiittikamat valmiiks. Kymmenen jälkeen lähettiin Kaustista kohti Salaman kanssa. Piti vähän hätäillä aamupäivästä lähteen, kun Nikulan radalla alkoi tänään kunnostustyöt ja rata meni tänään yheltä kiinni. Perillä Salama oli heti tosi pörhäkkä. Narusta kävelyttäessänikin se pyöri ja huusi ja jalka nousi niin kevyesti... Salkkarille kärryt perään ja menin ajamaan radalle kolmen kilsan lämmityksen. Voi elämä, kun se paino ohjille... Hyvä kun jaksoin kinnata sitä kolme kierrosta ees suht koht hölkkävauhtia. Aina kun lämpösiä lähestyi takaa, niin tämähän riemastui ja taas mentiin... Mun nukkumatillahan saa tällä menolla kohta ruveta laittaan korvia kiinni, kun rupeaa tamma käymään niin kierroksilla. ;) Hauska pakkaus.

Lämmityksen jälkeen kävelytin kierroksen, siihen Salama kummasti rauhottui, kun sai sekki auki kävellä. Sit vaihettiin iskä kärryille ja se päästeli Salamalla kolmen tuhannen rauhallisen hiitin. 1.53 meni läpi ja Salama näytti mun silmään nyt niin hyvältä. Oikeesti täytyy kyllä myöntää, että sen ravi ja oikeestaan koko olemus on muuttunu lyhyessä ajassa selvästi parempaan suuntaan. Nyt se juoksee jotenkin enemmän ilmassa ja ravi näyttää helpolta. Henki kulki kummasti eikä mun tarttenu kävelyttää Salamaa ku reilu kilometrin hiitin jälkeen. Tamma katokseen ja kuljetuskuntoon. Lähtiessä kävin kysymässä Veli-Erkiltä ajaisko se Salamaa Vaasassa ens tortaina ja lupautuhan se. Ylihuomenna saa siis ilmotella starttiin. :) Sunnuntaina käydään vielä ajamassa Salamalla Kaustisella reippaampia vetoja.

Kotona Aatu taas odotteli jo tarhan nurkassa Salaman kotiin tulemista. Voi sitä jälleennäkemisen riemua taas muutaman tunnin erossa olon jälkeen... Salama oli jo ihan kuiva, enkä viittiny tänään pestä sitä, jotta sain tamman vielä ulos nauttimaan auringosta. Melassivesien juomisen jälkeen ohut villaloimi selkään ja tarhaan. Jalat hoitelin vasta sitten illalla hevosia talliin ottaessani. Iltapäivä meni taas kilpakärryjä ja muita likaantuneita hiittikamoja pestessä ja puunatessa. Illalla viriteltiin Aatun tarhaan lisää sähköä, kun se on keksiny ruveta puremaan aitatolppia. Vaan eipä pure enää huomisen jälkeen, kun jokainen tolppa on erikseen sähkötetty. Kunhan tarhat vähän kuivuu, niin sitten saapi aitoja maalailla taas uudemman kerran ja talven paskaläjätkin kärrätä tasrhoista pois. Hommia riittää, vaikkei oo ku kaks hevosta. Mä en ymmärrä, miten ne 20 hevosen tallin omistajat selviää... ;)